STTK esittää seuraavaan hallitusohjelmaan laajaa yhteiskuntapoliittista ohjelmaa työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi.
– Siinä on huomioitava maahanmuutto kokonaisvaltaisesti. Tarvitsemme suunnitelman maahanmuuttajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään, mutta myös esimerkiksi kielitaitoon, päivähoitoon, koulunkäyntiin, opiskeluun, asumiseen ja kulttuuriin liittyviä toimenpiteitä. Ulkomailta opiskelemaan tulleiden jäämistä Suomeen on helpotettava ripeän työlupamenettelyn kautta, puheenjohtaja Antti Palola esittää.
Tänään STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä perustelu löytyy Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisemasta väestöennusteesta.
– Syntyvyys on Suomessa laskussa jo kahdeksatta vuotta. Työikäisten määrä vähenee 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Työelämän ulkopuolella on enemmän suomalaisia kuin työelämässä. Väestö ikääntyy. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta yhtälö on mahdoton: rahat loppuvat, jos muutosta ei tapahdu ja työllisten määrä ei kasva.
Maahanmuutto herättää mielipiteitä ja keskustelua. Aivan viime aikojen tapahtumat synnyttävät ymmärrettävästi myös erittäin paljon kielteisiä tunteita maahanmuuttajia kohtaan siitä huolimatta, että kyse on yksittäisten ihmisten teoista.
– Yleistämistä on vältettävä. STTK tuomitsee ehdottomasti kaikki rikolliset teot, emme suvaitse minkäänlaista rasistista käyttäytymistä tai syrjintää yhteiskunnassa ja työpaikoilla ketään kohtaan. Maahanmuuttajilta edellytämme lakien noudattamista ja suomalaista elämänmuotoa kunnioittavaa käyttäytymistä.
Palola korostaa, että humanitäärinen maahanmuutto pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta ovat eri asioita kuin työperäinen maahanmuutto.
– Työperäisen maahanmuuton ohella Suomen on EU:n jäsenenä kannettava yhteisvastuuta muiden kanssa myös humanitäärisestä maahanmuutosta. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu demografisen kehityksen vuoksi syntyneeseen työllisten tarpeeseen.
Työrauhalainsäädäntöön ei muutoksia
Erittäin raskaan työmarkkinasyksyn ja poliittisen lakkoilun jälkeen Palola lähettää terveisiä seuraavalle hallitukselle.
– Työmarkkinajärjestöt kannattaa ottaa mukaan työelämää- ja sosiaaliturvaa kehittävän lainsäädännön valmisteluun. Kolmikantavalmistelu voi joskus olla kankeaa, mutta se on tie hyvään ja kestävään lainsäädäntöön ja hallittuun muutokseen. Se luo myös työrauhaa.
Syksy on innoittanut elinkeinoelämän ja osan puolueista vaatimaan muutoksia työtaistelulainsäädäntöön ja poliittiseen lakkoiluun.
– Liitot eivät ole valmiita luopumaan oikeudestaan työtaisteluun tai poliittisiin mielenilmauksiin, joilla myös vastustetaan päätöntä menoa työmarkkinoilla. Liittojen katseet ovat jo seuraavalla neuvottelukierroksella. Silloin ei keskustella työrauhalainsäädännöstä, Antti Palola linjaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030
STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan puhe STTK:n edustajistossa 13.12.2018