Palkkatasa-arvo ja sen saavuttamisen vaikeus

Tasa-arvoinen palkkaus

Naisen euro on edelleen 83 senttiä. Tilastokeskuksen ansiotilaston mukaan viime vuonna naispalkansaajien keskiansio oli 3089 euroa ja miesten 3710 euroa. Luku koskee kokoaikaisia palkansaajia.

Yksityisen ja kuntasektorien välinen ero on sekin suuri. Yksityisen sektorin keskipalkka oli 3478 euroa ja kuntasektorilla 3078 euroa. Eroa on tasan 400 euroa.

Suomen työmarkkinat ovat erittäin jakautuneet

Perinteisesti tiedetään, että opettajat ovat naisvaltainen ammattiryhmä ja insinöörit ovat miesvaltaisia diplomilla tai ilman. Tätä enemmänkin jakautuneita ammattiryhmiä löytyy. Esimerkiksi kätilöt ja lastentarhanopettajat ovat lähes kaikki naisia.

Työmarkkinat ovat jakautuneet paitsi yksittäisten ammattien suhteen, myös kokonaisten sektorien suhteen.

Kuntasektorilla työskentelee kokoaikaisena 285 000 naista ja 75 000 miestä. Kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa olevista siis noin 80% on naisia.

Yksityisellä sektorilla kokoaikaisesti työskentelevästä 960 000 ihmisestä taas on miehiä 572 000 ja naisia 387 000. Miehiä on siis noin 60 prosenttia.

Kun otetaan huomioon, että kuntasektorin palkat ovat pahamaineisen pienet, selittää työvoiman sukupuolittainen jakautuminen sektoreittain osan palkkaerosta.

Kuntasektorin naisvaltaisuus selittyy osin naisvaltaisten koulutus-, sosiaali- ja terveysalojen keskittymisestä julkiselle sektorille. On silti mielenkiintoista, että kokoaikatyötä tekevistä naispalkansaajista 40 prosenttia on töissä kuntasektorilla ja miehistä vain vähän yli 10 prosenttia.

Palkkatasa-arvo – voiko sitä saavuttaa?

Naisen euro ei ole kirinyt miesten euroa viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä ollenkaan. Viimeisin palkkaratkaisu oli puhtaan prosentuaalinen – lähes joka alalle 1,6+1,6 prosenttia – joten suhteelliset palkkaerot eivät supistu ollenkaan. Jos naisten ja miesten välistä palkkaeroa halutaan kuroa umpeen, tulevilla palkkakierroksilla tulee ottaa huomioon palkkatasa-arvon edistäminen. Tupojen päättyminen tekee tästä hankalampaa. Prosentuaalisilla korotuksilla kun suhteelliset palkkaerot eivät muutu, ellei sitten miesvaltaisille, hyväpalkkaisille aloille hakeudu lisää naisia.

Hyvä kysymys onkin, miksi alojen täytyy olla 2000-luvulla niin sukupuolisesti eriytyneitä?

Hyvä kysymys onkin, miksi alojen täytyy olla 2000-luvulla niin sukupuolisesti eriytyneitä? En keksi yhtään järkevää syytä siihen, miksi naiset eivät pärjäisi insinööreinä yhtä hyvin kuin miehetkin. PISA-kokeissahan tytöt ovat jo kirineet pojat kiinni myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Ehkä suomalaisessa kraanavedessä on jotain, joka ohjaa ihmiset sukupuolen mukaan eri aloille. Ja vieläpä niin että naisvaltaiset alat lähes poikkeuksetta ovat matalapalkkaisia. Sen kummemmin palkkatasa-arvolle kuin Suomen kansantaloudellekaan se ei ole hyvä asia.

Antti Koskela, ekonomisti (miesvaltainen ammattiryhmä), STTK ry

***

Aiheesta lisää:

STTK Naisten palkkapäivänä: Palkkaero kapenee perhevapaauudistuksella ja palkka-avoimuudella

Palkkatasa-arvo on koko Euroopan asia

Tarvitsemme perhemyönteisyyttä tukevan perhevapaauudistuksen

Ajankohtaista

17.6.2025

Hallitus on ollut yrittäjien unelmien täyttymys

Lue
17.6.2025

Tehyn kysely: Hoitotyön johtajia kuormittavat jatkuvat muutokset ja suuremmat yksiköt

Lue
16.6.2025

Tehy: Yhdenvertaisuus vaatii vaikuttamista ja käytännön toimia

Lue
12.6.2025

Kansallinen työelämän kehittämisstrategia luo yhteistä suuntaa kohti parempaa tuottavuutta, oppimista ja hyvinvointia työpaikoilla

Lue
11.6.2025

Muutoksia työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin

Lue
11.6.2025

Lausunto arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten

Lue
11.6.2025

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §:n kumoamisesta

Lue
11.6.2025

Julkisuuslain salassapitoperusteiden uudistustarpeiden kartoitus

Lue