Oikeanlaista osaamista on vaikea saada


– Tekoälyn kanssa työskentelyyn tarvitaan ennakkoluulottomuutta, avointa suhtautumista uusiin asioihin, halua oppia uutta ja uskallusta, Norrhydro Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Trög luettelee.

Tekoäly luo uutta työtä. Neljännesvuosisata sitten Rovaniemellä perustetulla hydrauliikan yrityksellä Norrhydro Oy:llä on paraikaa työpaikkoja avoinna.

Toimitusjohtaja Yrjö Trög sanoo, että pelkkä konetekniikan tai hydrauliikan koulutus ei yksin riitä. Tekoälyn kanssa työskennellessä vaaditaan muutakin.

– Tarvitaan oikeaa asennetta ja kykyä yhdistää oma osaaminen ja kokemus uuteen. Tarvitaan tietynlaista ennakkoluulottomuutta, avointa suhtautumista uusiin asioihin, halua oppia, tiimipelaamista sekä sopivasti uskallusta kokeilla ja tehdä uusia juttuja.

Trögin mukaan ala kehittyy nopeasti ja asiakkaiden tarpeita pitää kuunnella herkällä korvalla. Kaikkea ei pysty eikä tarvitse osata itse. Norrhydro ostaa tarvittavaa osaamista verkostostaan.

– Meillä on hyvin laaja verkosto, josta löytyy muun muassa elektroniikan osaamista ja huipputeknologiaa, jota tarvitsemme tuotteisiimme. Haemme jokaiselle osa-alueelle parhaimpia osaajia.

Norrhydro työllistää 135 henkilöä, mutta koko verkosto monin vertaisesti.

Algoritmeilla voidaan säästää energiaa

Tekoälyn mukaantulo on muuttanut Norrhydron toimintaa melkoisesti. Ratkaisuja etsitään yhdessä asiakkaiden kanssa, ja osaamista hankitaan verkostosta. Näin syntyy esimerkiksi energiaa säästäviä ratkaisuja.

Trög kertoo, että koneälyllä varustettujen maanrakennuskoneiden ensimmäisten prototyyppien polttoaineenkulutus laski 40 – 60 prosenttia verrattuna nykykoneisiin. Sensorit mittaavat energiankulutusta, kone etsii algoritmin avulla optimaaliset liikeradat ja laskee, paljonko voimaa tarvitaan.

Algoritmien keräämä tieto on periaatteessa konetta käyttävän yrityksen tietoa, vai onko?

– Ylipäätään algoritmien tiedon omistus on vielä hieman auki. Tavoitteena on, että mekin saisimme kenttäolosuhteissa kerättyä tietoa, jotta voisimme kehittää tuotteita vielä paremmiksi. Tämä on vielä keskustelun alla, Trög kertoo.

Tekoälyn keräämästä tiedosta pitää tehdä sopimukset, mutta kaikkia yksityiskohtia on Trögin mukaan vaikea ennakoida.

– Tiedämme periaatteessa, mitä tietoa keräämme. Mukaan voi kuitenkin tulla piirteitä, joista pitää neuvotella erikseen.

Kohti teollisuus 4.0:aa

Trögin mukaan koneenrakentamisessa tekoälyllä on isot mahdollisuudet paitsi suunnittelussa ja kehityksessä, myös valmistuksessa.

– Tarvetta ja potentiaalia on. Menemme kohti teollisuus 4.0:aa.

Teollisuus 4.0 -vision mukaan koko tuotantoketju yhdistetään digitaalisesti alihankkijoista aina asiakkaisiin saakka siten, että järjestelmät keskustelevat sekä keskenään että ihmisten kanssa. Saksassa vuonna 2011 lanseeratun teollisuus 4.0:n on arvioitu tuovan teollista valmistusta takaisin Eurooppaan.

– Kaikki liikkuu entistä paremmin organisaation sisällä. On automatisaatiota ja robotisaatiota. Haasteena on, miten tieto haetaan ja miten se saadaan kulkemaan, Trög sanoo.

– Keskeistä on, että tekoäly tuo tietoa ja luo valmiita ratkaisuja. Tulemme käyttämään tekoälyä ihan huomaamattamme.

 

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

Kuva: Norrhydro/Timo Lindholm