Korkein oikeus on antanut äänestysratkaisun (2018:10 ään.) kiistaan työntekijöiden palkkasaatavista ja niiden vanhentumisesta. Palkkasaatavat kyseisessä tapauksessa ovat koskeneet lisätyö-, iltatyö- yötyö-, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksia. Tapauksessa on tarkasteltu sitä, onko työntekijöiden palkkasaatavien vanhentumista arvioitaessa sovellettava työaikalain kahden vuoden vai työsopimuslain viiden vuoden vanhentumisaikaa. Korkein oikeus on katsonut ratkaisussaan, että kanteessa vaaditut työaikakorvaukset kuuluivat työaikalaissa säädetyn kahden vuoden kanneajan piiriin.
Työntekijöiden työaikaan liittyvistä korvauksista säännellään ylityön ja sunnuntaityön osalta työaikalaissa. Näistä korvauksista sekä lisäksi iltatyö-, yötyö- ja lauantaityöstä maksettavista korvauksista voidaan sopia työehtosopimuksessa. Työtuomioistuin on useassa ratkaisussa soveltanut työaikakorvausten vanhentumisessa työsopimuslain mukaista viiden vuoden vanhentumisaikaa silloin, kun kyse on ollut työehtosopimukseen perustuvista työaikakorvauksista.
– Työntekijän oikeusturvan näkökulmasta ei voida pitää tyydyttävänä sitä, että palkkasaatavien vanhentumisajat työsopimus-, työaika- ja vuosilomalaissa poikkeavat toisistaan tai voivat johtaa työntekijän vahingoksi. Eri mittaisille kanneajoille ei ole perusteita ja nykyinen oikeustila on epäselvä, Murto toteaa.
STTK esittää, että työaika- ja vuosilomalaissa säädetyt kanneajat muutetaan vastaamaan työsopimuslaissa säädettyä viiden vuoden vanhentumisaikaa työsuhteen kestäessä. Yhtenäiset kanneajat selkiyttäisivät säännösten tulkintaa ja ymmärrettävyyttä sekä edistäisivät työntekijän oikeusturvaa.
Lisätietoja: Inka Douglas, STTK:n lakimies, puh: 040 154 8960