Kysymyksiin on vastattu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön perusteella.
1. Miten määräaikaisia työsopimuksia koskeva laki muuttuu?
Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perustetta, jos edellisestä työsopimuksesta työnantajan ja -tekijän välillä on kulunut vähintään viisi vuotta. Sopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantajan ei tarvitse arvioida pysyvää työvoiman tarvetta työsopimusta tehdessään.
Jatkossa työnantajan on työsuhteen aikana annettava työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai perustellusta syystä määräaikaisen työsopimuksen perusteella.
Kun työnantaja on tehnyt työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perustetta, kyseiselle työntekijälle on tarjottava työtä, jos työnantaja työsopimuksessa sovitun määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työntarjoamisen velvoitteen kesto on kolmasosa päättyneen sopimuksen kestosta.
Lisäksi työntekijällä – mutta myös työnantajalla – on oikeus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.
2. Mitä lakimuutoksella tavoitellaan?
Työllistämisen esteiden purkamista ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointikynnyksen madaltumista.
3. Mitä lakimuutos tarkoittaa palkansaajille käytännössä?
Työelämän epävarmuus lisääntyy
Lakimuutokset vaikuttavat kaikkiin työsuhteisiin palkansaajiin ja heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa.
Kun määräaikaisten työsopimusten käyttö helpottuu, toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten ensisijaisuus työsuhdemuotona heikkenee. Käytännössä se tarkoittaa, että yhä useampi työsuhde solmitaan määräaikaiseksi vakituisen sijaan. Uusi lainsäädäntö vähentää erityisesti nuorten mahdollisuuksia vakituiseen työsuhteeseen.
Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyessä työn pysyvyyteen liittyvä epävarmuus kasvaa entisestään. Tällä voi olla monenlaisia vaikutuksia palkansaajan toimeentuloon ja tulevaisuuden suunnitelmiin, kuten perheellistymiseen.
Riski raskaus- ja perhevapaasyrjintään kasvaa
Määräaikaisten työsopimusten käytön lisääntyminen kasvattaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Tilastotiedon mukaan joka neljäs raskaana oleva kokee raskaussyrjintää Suomessa. Tyypillisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintä liittyy muun muassa määräaikaisen työsopimuksen jatkamatta jättämiseen. Määräaikaisten työsopimusten käytön lisääntyminen erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten hoitotyössä, on karhunpalvelus suomalaiselle tasa-arvotyölle ja tasa-arvon edistämiselle.
Työsopimusten ketjuttamista ei estetty riittävällä tavalla
Määräaikaisten työsopimusten helpottamista koskevassa hallitusohjelman kirjauksessa edellytettiin sen varmistamista, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Lakiehdotukseen tehtiin valiokuntakäsittelyn aikana muutoksia, jotka estävät työsopimusten ketjuttamisen joiltain osin, mutta eivät kokonaan.
Olennaista on kuitenkin se, että ilman perustetta tehtävä määräaikainen työsopimus on mahdollista tehdä, vaikka työnantajalla olisi pysyvä työvoiman tarve. Tämä on vastoin pysyvän työn ensisijaisuuden lähtökohtaa.
Epäselvyydet työpaikoilla lisääntyvät
Jatkossa lainsäädäntö mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen sekä perustellusta syystä että ilman syytä. Työnantaja on jo aiemmin voinut palkata pitkäaikaisaikaistyöttömän ilman perustetta tehtävään määräaikaiseen työsuhteeseen, johon sovelletaan omia ehtojaan. Uusi lainsäädäntö yhdistettynä jo voimassa olleeseen sääntelyyn tekee kokonaisuudesta monimutkaisen, jolloin sekä työntekijän että työnantajan on vaikea hahmottaa ja tunnistaa omia oikeuksiaan. Seurauksena on epäselvyyksiä ja tulkintaongelmia työpaikoilla.
4. Mitä muutoksia STTK vaatii lakiin seuraavalla hallituskaudella
Uutta sääntelyä ei voida pitää miltään osin tarkoituksenmukaisena ja oikeudenmukaisena. STTK vaatii, että ongelmalliset lainsäädäntömuutokset korjataan seuraavalla hallituskaudella. Määräaikainen työsopimus tulee voida tehdä vain perustellusta syystä ja peruste on ilmoitettava kirjallisesti.
