SAMOK ja STTK: Suomella ei ole varaa jakaa tulevaisuuden työelämää voittajiin ja häviäjiin

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun ja työttömyys on loivassa laskussa. Positiivinen käänne on tapahtunut kaikkien muiden ikäryhmien paitsi 25–34-vuotiaiden kohdalla. Nuorten aikuisten työllisyysaste on ollut laskussa pitkään ja heidän asemansa työmarkkinoilla on heikentynyt.

– Nuoret aikuiset eivät pääse nauttimaan talouskasvun hedelmistä heille kuuluvalla tavalla. Hidas kiinnittyminen työelämään ja säädylliseen palkkatasoon lisäävät epävarmuutta. Se vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Tämä kehitys on koko Suomen tulevaisuuden kannalta ongelma, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Työelämässä olevien nuorten ansiokehitys on heikko

Työelämässä olevien nuorten aikuisten ansiokehitys on heikko. Nuorten aikuisten tulot eivät ole nousseet viime vuosina juuri lainkaan, kun muissa ikäryhmissä kasvua on tapahtunut selkeästi. Pienituloisuus ja osa-aikatyö ovat myös lisääntyneet nimenomaan 25–34-vuotiaiden keskuudessa.

Nuorten aikuisten tulot eivät ole nousseet viime vuosina juuri lainkaan, kun muissa ikäryhmissä kasvua on tapahtunut selkeästi.

– Ensimmäinen työpaikka voi olla avain menestykselliselle työuralle. Työkokemus, harjoittelut ja osaamisen kartuttaminen mahdollistavat vakaamman työuran ja tulotason. Nuorten aikuisten tulojen kehitys on nähtävästi jäämässä jälkeen vanhemmista ikäluokista. Sama ilmiö toistuu useimmissa Euroopan maissa. Esimerkiksi pätkätyöläisyys heijastuu toimeentuloon vielä eläkepäivilläkin, ja siksi meidän onkin tehtävä kaikkemme tilanteen korjaamiseksi, SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen sanoo.

Nuoret aikuiset eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Osalle nuorista koulutus- ja työmahdollisuudet ovat entistä parempia, mutta samalla suomalaisten koulutustaso on kääntynyt huolestuttavaan laskuun. Tällainen ilmiö voi entisestään vahvistaa polarisaatiota paitsi nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä, myös nuorten ikäluokkien sisällä.

– Nuorten aikuisten työllisyystilanne herättää meissä luonnollisesti huolta. Meillä ei ole varaa jakaa nuoria häviäjiin ja voittajiin. Oman elämän ja tulevaisuuden rakennuspalikoihin kuuluu olennaisesti usko omiin mahdollisuuksiin työelämässä, Jokinen korostaa.

– Meidän pitää politiikalla ja työelämän kehittämisellä pyrkiä kaikin keinoin nuorten aseman parantamiseen, jos haluamme estää jaon voittajiin ja häviäjiin. Myös meillä ay-liikkeessä on itsekritiikin paikka. Emme ole kyenneet kyllin voimakkaasti ajamaan nuorten asemaa niissä pöydissä, joissa meillä on vaikutusvaltaa, Antti Palola arvioi.

***

Nuorten syrjäytyminen – #suomensuurinongelma, joka pitää poistaa

STTK: Nuoret tarvitsevat työelämään siirtymistä tukevaa ohjausta

Ajankohtaista

16.6.2025

Tehy: Yhdenvertaisuus vaatii vaikuttamista ja käytännön toimia

Lue
12.6.2025

Kansallinen työelämän kehittämisstrategia luo yhteistä suuntaa kohti parempaa tuottavuutta, oppimista ja hyvinvointia työpaikoilla

Lue
11.6.2025

Muutoksia työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin

Lue
11.6.2025

Lausunto arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten

Lue
11.6.2025

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §:n kumoamisesta

Lue
11.6.2025

Julkisuuslain salassapitoperusteiden uudistustarpeiden kartoitus

Lue
11.6.2025

Ylpeyttä ilman rajoja – DEI:n tilanne Suomessa ja maailmalla

Lue
10.6.2025

STTK:n hiilijalanjälki pieneni vuonna 2024

Lue