STTK:n johtaja Katarina Murto iloitsee ministereiden Annika Saarikko ja Mika Lintilä ehdotuksista edistää palkka-avoimuutta.
Palkkojen avoimuus edistäisi palkkatasa-arvon toteutumista ja paikallista sopimista
– STTK on jo aiemmin esittänyt palkkasalaisuuden osittaista avaamista niin, että henkilöstön edustaja saisi edustamiensa työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot. Viestimme on mennyt perille: palkkojen avoimuus edistäisi palkkatasa-arvon toteutumista ja myös paikallista sopimista käytännössä. Jos henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada edustamiensa työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot ja -perusteet, palkkakartoitukset olisi mahdollista tehdä täsmällisemmin työpaikoilla ja perusteettomiin palkkaeroihin olisi mahdollista puuttua ja epäkohdat korjata. Yksittäisellä työntekijällä pitäisi kuitenkin säilyä oikeus kieltää palkkatietojensa luovuttaminen, Murto painottaa.
Murto muistuttaa, että tällä hetkellä lainsäädännön perusteella yksittäisen työntekijän palkkatiedot ja niiden osat eivät ole julkisia.
– Yhteistoimintalaki edellyttää, että työnantajan on kerran vuodessa annettava kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastot hänen edustamansa henkilöstöryhmän palkoista. Tiedot on mahdollista pyytää myös ammattiryhmittäin eriteltynä, mutta yksittäisen työntekijän palkkatietoja ei ole lupa kertoa. Tämä on johtanut siihen, että työpaikoilla on vaikea tehdä palkkakartoitus täsmällisesti tai sopia palkankorotuksista. Avoimuus palkoissa lisäisi luottamusta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhteistoiminnan edellytyksiä.
STTK on selvittänyt mielipiteitä palkkasalaisuuden purkamiseen. Enemmistö (58 %) suomalaisista olisi valmis poistamaan palkkasalaisuuden tasa-arvon edistämiseksi. Naiset (64 %) ovat miehiä (51 %) valmiimpia salaisuuden purkamiseen. Tämä ilmeni STTK:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 776 suomalaista syyskuussa 2016.
Palkkojen avoimuus Murron arvion mukaan voisi herättää aluksi myös epäluuloja.
– Lainsäädäntömuutos on kuitenkin välttämätön, jotta perusteettomat palkkaerot voidaan käytännössä poistaa. STTK on esittänyt yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka yhteydessä tästä on mahdollista säätää. Yksikertaisempi ja nopeampi vaihtoehto olisi korjata asia muuttamalla yhteistoiminta- tai tasa-arvolain yksittäisiä säännöksiä. Toki tarvitaan myös avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua palkka-avoimuudesta, Murto toteaa.
Palkkasalaisuutta ylläpitävät myös monimutkaiset palkkausjärjestelmät. Työntekijä ei välttämättä aina tiedä, mistä hänen kokonaispalkkansa muodostuu, miten työn vaativuutta on arvioitu tai mikä on henkilökohtaisen palkan osuus työkavereihin verrattuna.
– Tämä ei luo kuvaa oikeudenmukaisesta palkkauksesta eikä palkitsemisjärjestelmien toimivuudesta. Myös esimiesten ja johtajien osaamista tulisi vahvistaa, jotta oikeudenmukaisuus palkkauksessa ja palkitsemisessa lisääntyisi, Murto arvioi.