Uutishuone

Mikä aktiivimalli?

Aktiivimalli astui voimaan vuoden alussa. Ensimmäisen kerran työttömien aktiivisuutta tarkastellaan huhtikuun alussa. Silloin vuoden alusta työttöminä olleilla tulee kolme kuukautta työttömyyttä täyteen.

Kuka hyötyy aktiivimallista, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina Jussila?

– Hallitus ajattelee tämän lisäävän työllistymistä. Työttömyys on vähenemässä muutoinkin ja muista syistä, joten aktiivimallin osuutta on vaikea osoittaa. Vasta kun aktiivimalli on ollut riittävän kauan voimassa, sen vaikutuksia voidaan tutkia esimerkiksi haastattelututkimuksella.

Keitä aktiivimalli koskee?

– Periaatteessa kaikkia työttömiä. Työttömät ovat kuitenkin hyvin eri asemassa riippuen siitä, millä alalla he ovat työskennelleet, missä asuvat, minkä ikäisiä he ovat ja minkälaisia työvoimahallinnon palveluja paikkakunnalla on saatavilla. Toisilla aloilla on paljon lyhytaikaisia sijaisuuksia tarjolla, mutta toisilla aloilla ei lainkaan.
– Hyvin moni eri tekijä vaikuttaa siihen, pystyykö työtön käytännössä täyttämään aktiivisuusvelvoitteensa. Näihin epäkohtiin kiinnitettiin eduskunnan keskustelussa huomiota, mutta laki haluttiin saattaa voimaan.

Koskeeko aktiivimalli myös vajaatyökykyisiä?

– Ei koske. Jos työtön on hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai hän saa jotain etuutta työkyvyttömyyden perusteella, hänen ei tarvitse osoittaa aktiivisuuttaan. Lailla on pyritty rajaamaan ulkopuolelle ne, joilla on vaikeuksia saada töitä alentuneen työkyvyn takia.

Mitä pitää tehdä, jotta välttää työttömyysturvaa uhkaavan 4,65 prosentin leikkurin seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi?

– Pitäisi olla töissä vähintään 18 tuntia 65 maksupäivän aikana. Mikä tahansa työ ei käy, vaan työstä pitää maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka tai sopimuksettomilla aloilla minimikorvaus. Minimikorvaus on Kelan mukaan tänä vuonna 6,91 euroa tunnilta. Vaihtoehtoisesti voi osallistua vähintään viisi päivää työvoimaviranomaisen järjestämään palveluun. Niitä on useammanlaisia.
– Jos on yritystoimintaa, sen pitää olla laajuudeltaan sellaista, että se tuottaa 65 päivän aikana yritystuloa vähintään 241 euroa, kun yritystoiminnan kulut on vähennetty.
– Kuitenkaan kursseja ja työntekoa tai työntekoa ja yrittäjyyttä ei voi yhdistää siten, että ne täyttäisivät yhdessä aktiivisuusvaatimuksen. Yksi ehdoista täytyy täyttää kokonaan.

Mitä työvoimaviranomaisen tarjoama viiden päivän palvelu voi sisältää?

– Päiviin voi kuulua muutakin kuin yhtä palvelua. Se voidaan koota useammasta eri palvelusta, esimerkiksi kursseista.

Kuinka ammattitaitosuojan käy?

– Töistä voi kieltäytyä ammattitaitosuojaan vedoten työttömyyden alussa ilman, että joutuu karenssiin. Tosin aktiivisuusvaatimuskaan ei täyty, jos töistä kieltäytyy eikä työvoimaviranomaisen palveluja ole riittävästi saatavilla.

Työttömät voivat hakeutua omaehtoiseen koulutukseen. Lasketaanko se mukaan aktiivisuusvaatimukseen?

– Jotta koulutuksen katsotaan kuuluvan aktiivisuuteen, sen pitää olla työvoimaviranomaisen järjestämää. Jos opiskeluun hakeutuu työvoimaviranomaisen kautta, se on aktiivisuutta.
– Vapaaehtoisesti, harrastusluontoisesti suoritettavat kurssit esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistoissa eivät täytä aktiivisuuden edellytystä. Laki edellyttää, että koulutus on työvoimaviranomaisen hyväksymää.

Miksi ei voi itse täydentää ammattiosaamistaan esimerkiksi avoimen korkeakoulun kursseilla?

– Kyllä tämä koko säännöstö tulee varmaan kevään aikana uudelleen tarkasteluun. Toivottavasti tulee mukaan järkevämpiäkin tapoja osoittaa aktiivisuuttaan, mutta tästä on nyt näin säädetty.

Miten pääsee takaisin täydelle päivärahalle, jos leikkuri iskee?

– Osoittamalla aktiivisuuttaan jokaisella 65 maksupäivän jaksolla. Jos yhdessä jaksossa osoittaa aktiivisuuttaan tai täyttää työssäoloehdon, päiväraha nousee takaisin normaalille tasolle.
– Laissa on aika paljon poikkeuksia, jolloin aktiivisuuden seuranta aloitetaan alusta.

Kuinka työttömyyskassat selviävät urakasta?

– Kassat pyrkivät automatisoimaan käsittelyä. Työtön henkilö kuitenkin raportoi osa-aikaisista töistä ja saa todennäköisesti soviteltua päivärahaa. Osasta palveluista kassat saavat tiedon työvoimaviranomaiselta. Selvittämistä jää, ja todennäköisesti huhtikuussa kassat ruuhkautuvat.

Kysymyksiin vastasi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina Jussila.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

 

 

Mikä on STTK:n kanta aktiivimalliin, puheenjohtaja Antti Palola?

Olimme työryhmän valmistelussa mukana, mutta emme hyväksy sen lopputulosta ja jo voimassa olevaa lakia aktiivimallista. Totesimme tämän myös lausunnossamme. Tavoittelimme työryhmässä muun muassa parannuksia nollatuntisopimusten epäkohtiin ja laajennusta työttömien oikeuteen opiskella työttömyysturvan aikana, mutta ne eivät edenneet riittävästi. STTK:n kanta aktiivimalliin on kielteinen, asettamamme reunaehdot eivät toteutuneet.

Miksi aktiivimalli on huono?

Tietenkin siksi, että se leikkaa turvan tasoa. Se myös kohtelee epäoikeudenmukaisesti eri puolilla Suomea asuvia, kun toisaalla on avoimia työpaikkoja ja toisaalla niitä ei ole lainkaan. Myös tarjolla olevat työvoimahallinnon palvelut vaihtelevat. Malli ei ota kantaa työn vastaanottamisen edellytyksiin (esim. asuminen, liikkuminen) vaan on luonteeltaan velvoittava. Lisäksi työvoimaviranomaisten resurssit ovat riittämättömät siihen, että niiden turvin voitaisiin aidosti tukea työttömän aktivoimista.

Miksi STTK ei osallistu mielenilmaukseen 2.2.?

STTK:n hallitus päätti näin, mutta samalla linjasi, että jokainen liitto päättää osallistumisestaan liittona. Osa liitoista osallistuu ja osa ei. Monilla STTK:n liitoilla työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat kesken ja mielenilmauksella ei haluta vaarantaa neuvotteluja.