Ensihoitajat ja ensihoitotehtäviä tekevät palomiehet kokevat työssään yhä useammin väkivallan uhkaa. Ensihoidossa arvioidaan sattuvan vuosittain useita satoja uhka- ja väkivaltatilanteita. Kokonaiskuvaa ei tiedetä, sillä satojen läheltä piti -tapausten epäillään jäävän raportoimatta. Väkivalta ilmenee uhkailuna, nimittelynä ja pahimmillaan fyysisenä päälle käymisenä.
Ensihoidon henkilöstön kannalta on ongelmallista, että rikoslaissa ei väkivallantekijälle langetettavan tuomion rangaistusasteikossa huomioida ensihoitotyötä. Oikeudet tuomitsevat ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan pahoinpitelyksi, josta pääasiassa rangaistaan sakoilla.
Rikoslaissa kuitenkin säädetään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Esimerkiksi pelastuslaitosten palomiehet ovat viranhaltijoita, jotka rinnastetaan virkamieheen. Virkamieheen kohdistuvasta väkivallasta tai sen uhkasta rangaistaan lähtökohtaisesti vankeudella, mikäli virkamies käyttää tehtäväänsä hoitaessaan julkista valtaa.
Suomen oikeusjärjestelmässä on linjattu, ettei ensihoitotehtävissä ja ensivastetehtävissä käytetä julkista valtaa. Tulkinta on sama, vaikka ensihoitajana toimisi pelastuslaitoksen viranhaltija. Näin ollen ensihoitajan pahoinpitelijää ei voida tuomita virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Virkasuhteiset ja työsuhteiset ensihoitajat ovat asiassa siis samalla viivalla.
Ensihoito- ja pelastustehtävät ovat luonteeltaan samanlaisia: kummassakin autetaan välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä, pelastetaan henkiä. Yleisen oikeustajun kannalta rikoslain rangaistusasteikossa oleva ero ei ole hyväksyttävissä.
Rikoslakiin tulee saada muutos, jossa pelastustyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä rangaistaan samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Lakimuutos toisi ensihoitajiin kohdistuvat väkivaltatapaukset oikeuskäsittelyissä samalle tasolle kuin poliisit jo nyt ovat.
Uhkatilanteissa tärkeintä on aina välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Kuitenkin myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoidon ammatin yleisen arvostuksen ja kunnioituksen kannalta. Riittävät rangaistukset antaisivat yhteiskunnassa viestin siitä, ettei väkivaltaa ensihoitajia kohtaan hyväksytä missään muodossa.
Palomiesliitto vie rikoslain muutosta eteenpäin yhteistyössä Suomen Ensihoitoalan liiton kanssa.
Lisätietoa:
Järjestön johtaja Kim Nikula, puh. 040 716 1805, etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi
Edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola, puh. 045 854 1989, etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi
***