Perusturva pähkinänkuoressa


Mitä perusturva tarkoittaa?

Perusturvalla tarkoitetaan perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaista syyperusteista perustoimeentulon turvaa. Ansiosidonnainen toimeentuloturva ei siten esimerkiksi kuulu perusturvaan.

Mikä on perusturvan tarkoitus?

Perusturvan tarkoitus on toimia turvaverkkona elämän eri riskitilanteissa. Tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen ja oikeudenmukaisempi tulonjako.

Perusturva pähkinänkuoressa, sosiaaliturvauudistus

Mitä etuusmuotoja perusturvaan kuuluu?

Perusturvaan voidaan katsoa kuuluvan etuudet, jotka eivät ole ansiosidonnaisia. Tällaisia etuuksia ovat muun muassa työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, asumistuki, toimeentulotuki, vammaistuki, opintotuki ja vähimmäispäivärahat.
Myös erilaiset palvelut ja korvaukset ovat tärkeä osa perusturvajärjestelmän kokonaisuutta.

Kuinka moni saa Suomessa perusturvaetuuksia?

Yleistä asumistukea sai vuonna 2016 noin 267 000 ja toimeentulotukea noin 261 000 kotitaloutta. Työttömyysturvan perusturvan saajia oli vuoden lopussa noin 243 000 henkilöä.


Mitkä ovat perusturvajärjestelmän kustannukset?

Sosiaaliturvan kokonaismenot olivat noin 67 miljardia euroa vuonna 2016. Työttömyysturvamenot olivat tästä noin 5 miljardia, josta työttömyysturvan perusturvamenojen osuus oli 44 prosenttia. Asumistukia maksettiin noin 2 miljardia, toimeentulotukia 0,73 miljardia ja kansaneläkkeitä 2,2 miljardia euroa.

Miten perusturva rahoitetaan?

Perusturva rahoitetaan lähinnä verovaroilla. Perusturvan rahoitustapa kuitenkin vaihtelee eri etuusmuodoissa.
Valtion ja kuntien osuus työttömyysturvan perusturvan rahoituksesta on yli 90 prosenttia. Toimeentulotuen rahoitus on jaettu valtion ja kuntien kesken.

Perusturva, sosiaaliturvauudistus

Miksi perusturvan uudistaminen on tärkeää?

Työn tulee olla ensisijainen toimeentulon lähde myös tulevaisuudessa. Työn murrokseen on kuitenkin syytä varautua uudistamalla perusturvajärjestelmää, jotta riittävä toimeentulo voidaan myös jatkossa turvata kaikille.
Perusturvan uudistaminen on tärkeää myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi. On löydettävä uusia keinoja, joilla erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä pidetään paremmin osallisina yhteiskunnassa ja autetaan työelämään.

Mitkä ovat STTK:n lähtökohdat uudistukselle?

STTK:n keskeiset lähtökohdat uudistuksessa ovat työn ensisijaisuus, järjestelmän selkiyttäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja palveluiden uudistaminen.

 

Kysymyksiin vastasi STTK:n lakimies Samppa Koskela.