Perusturva pähkinänkuoressa

Mitä perusturva tarkoittaa?

Perusturvalla tarkoitetaan perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaista syyperusteista perustoimeentulon turvaa. Ansiosidonnainen toimeentuloturva ei siten esimerkiksi kuulu perusturvaan.

Mikä on perusturvan tarkoitus?

Perusturvan tarkoitus on toimia turvaverkkona elämän eri riskitilanteissa. Tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen ja oikeudenmukaisempi tulonjako.

Perusturva pähkinänkuoressa, sosiaaliturvauudistus

Mitä etuusmuotoja perusturvaan kuuluu?

Perusturvaan voidaan katsoa kuuluvan etuudet, jotka eivät ole ansiosidonnaisia. Tällaisia etuuksia ovat muun muassa työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, asumistuki, toimeentulotuki, vammaistuki, opintotuki ja vähimmäispäivärahat.
Myös erilaiset palvelut ja korvaukset ovat tärkeä osa perusturvajärjestelmän kokonaisuutta.

Kuinka moni saa Suomessa perusturvaetuuksia?

Yleistä asumistukea sai vuonna 2016 noin 267 000 ja toimeentulotukea noin 261 000 kotitaloutta. Työttömyysturvan perusturvan saajia oli vuoden lopussa noin 243 000 henkilöä.


Mitkä ovat perusturvajärjestelmän kustannukset?

Sosiaaliturvan kokonaismenot olivat noin 67 miljardia euroa vuonna 2016. Työttömyysturvamenot olivat tästä noin 5 miljardia, josta työttömyysturvan perusturvamenojen osuus oli 44 prosenttia. Asumistukia maksettiin noin 2 miljardia, toimeentulotukia 0,73 miljardia ja kansaneläkkeitä 2,2 miljardia euroa.

Miten perusturva rahoitetaan?

Perusturva rahoitetaan lähinnä verovaroilla. Perusturvan rahoitustapa kuitenkin vaihtelee eri etuusmuodoissa.
Valtion ja kuntien osuus työttömyysturvan perusturvan rahoituksesta on yli 90 prosenttia. Toimeentulotuen rahoitus on jaettu valtion ja kuntien kesken.

Perusturva, sosiaaliturvauudistus

 

Miksi perusturvan uudistaminen on tärkeää?

Työn tulee olla ensisijainen toimeentulon lähde myös tulevaisuudessa. Työn murrokseen on kuitenkin syytä varautua uudistamalla perusturvajärjestelmää, jotta riittävä toimeentulo voidaan myös jatkossa turvata kaikille.
Perusturvan uudistaminen on tärkeää myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi. On löydettävä uusia keinoja, joilla erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä pidetään paremmin osallisina yhteiskunnassa ja autetaan työelämään.

Mitkä ovat STTK:n lähtökohdat uudistukselle?

STTK:n keskeiset lähtökohdat uudistuksessa ovat työn ensisijaisuus, järjestelmän selkiyttäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja palveluiden uudistaminen.

Kysymyksiin vastasi STTK:n lakimies Samppa Koskela.

Ajankohtaista

26.11.2021

Kaupungistuminen ei pysähdy

Lue
25.11.2021

Jytyn liittovaltuusto: Uusien hyvinvointialueiden palkat harmonisoitava kärkipalkkoihin

Lue
25.11.2021

Pelastustoimen alimitoitettu rahoitus ja henkilöstöpula vaativat välittömiä toimia

Lue
25.11.2021

SuPerin edustajisto: Hoitajapula syvenee – ammattitaidosta tulee maksaa

Lue
25.11.2021

STTK selvitti: Väkivalta varjostaa työpaikkoja

Lue
24.11.2021

Eläkelupaus on pidettävä – ilman sukupolvien vastakkainasettelua

Lue
24.11.2021

Tehyn kysely: Poliittiset vaikuttajat huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta

Lue
22.11.2021

Ammattiliitto Jyty jatkaa lakkoa Arkea Oy:ssä

Lue