Komissiolta ei tukea nollatuntisopimusten suitsimiseen – Palkansaajajärjestöt: sosiaalisen Euroopan vahvistamisessa katse alkuvuoteen

Nollatuntisopimus

Euroopan komissio julkisti tänään ehdotuksensa työehtojen ilmoittamista koskevan EU-säännöksen uudistamiseksi.

Kyseinen direktiivi määrittelee olennaiset työehdot, joista työntekijällä on oikeus saada työnantajalta tiedot kirjallisesti eli yleensä työsopimuksessa.

Ehdotuksessa asetetaan myös kokonaan uusia vähimmäistyöehtoja.

FinUnionsin jäsenjärjestöjen, SAK:n, STTK:n ja YTN:n mukaan aloite on tervetullut, mutta lisää tarvitaan.

Ennakko-odotuksista poiketen esitys ei käytännössä rajoita nollatuntisopimusten käyttöä. Työnantajalla ei kuitenkaan enää olisi oikeuttaa päättää työntekijöiden työajoista viime hetkellä. Työtunneista ja työpäivistä olisi kerrottava kohtuullisella varoajalla.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan on hyvä, että komissio pyrkii vahvistamaan työntekijöiden turvaa uusin vähimmäismääräyksin. ”Tämänpäiväinen esitys ei kuitenkaan käytännössä toisi parannuksia sen enempää Suomen kuin monen muunkaan jäsenmaan palkansaajille”, Eloranta toteaa.

Komissio ehdottaa koeajalle enimmäispituutta, joka olisi 6 kuukautta, eli sama kuin Suomessa on ollut vuoden 2017 alusta lähtien. Lisäksi esityksessä rajoitettaisiin kilpailevan toiminnan kieltoa. Tämä vahvistaisi työntekijöiden oikeutta tehdä useaa työtä samanaikaisesti.

Epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville tulisi vahvistettu oikeus pyytää pysyvämpää työsuhdetta. Työnantajalla säilyisi oikeus kieltäytyä pyynnöstä.

Tuore esitys työsuhteen ehdoista liittyy komission laajempaan tavoitteeseen parantaa EU-kansalaisten sosiaalisia oikeuksia. Komissio antoi viime keväänä aiheesta 20-kohtaisen julistuksen, niin kutsutun sosiaalisten oikeuksien pilarin.

Palkansaajajärjestöt haluavat sosiaaliselle pilarille selkeän toimeenpanosuunnitelman. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan vastikään hyväksytty sosiaalisten oikeuksien pilari ei saa jäädä pelkäksi julistukseksi. ”Työntekijöiden lisääntynyt turvattomuus on otettava vakavasti. Tällä komissiolla on vielä mahdollisuus toimia”, Palola toteaa.

Seuraavaksi katseet kohdistuvat komission maaliskuulle 2018 kaavailemiin aloitteisiin sosiaaliturvan laajentamisesta, eurooppalaisesta sosiaaliturvanumerosta sekä EU:n laajuisesta työmarkkinavirastosta.

Sosiaaliturvan laajentaminen tarkoittaisi epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tai itsensä työllistäjien sosiaaliturvan parantamista.

YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi toivoo komission maaliskuussa tarttuvan tilaisuuteen: ”Tässä olisi EU:n mahdollisuus parantaa silpputyöläisen tai alustatyöntekijän asemaa. Toivottavasti mahdollisuus käytetään hyväksi.”
Kauppi katsoo, että EU:n pitäisi jatkossa puuttua myös työsuhteen jälkeisiin kilpailukieltoihin. ”Sen lisäksi, että ne rajoittavat työntekijöiden liikkuvuutta, ne myös jäykistävät taloutta.”

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue