Mikä ihmeen keskiluokan verokapina?

Keskiluokan verotus

Budjettiriihen yhteydessä hallituspuolue Siniset julisti keskiluokan verokapinan. Sinisten mukaan keskiluokan verokapina on tällä hallituskaudella alkanut, ja he viittasivat hallituksen päättämiin tuloveroalennuksiin. Hallituksen verolinjauksiin minulla ei ole liemin huomautettavaa, mutta keskiluokan verokapinaa jäin ihmettelemään.

Keskiluokan verotus
Keskiluokan verotus

Turuilla ja toreilla kansalaiset saattavat motkottaa veroista, mutta eri selvityksissä kansalaisten ääni on kellossa erilainen. Reilut viikko sitten julkaistu, STTK:n toimeksiannosta tehty kansalaiskysely ei antanut pontta keskiluokan verokapinalle. Aula Research Oy toteutti työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa kyselyn, jonka mukaan Suomalaiset kokevat saavansa vastinetta verorahoille. Seitsemän prosenttia vastaajista koki saavansa vastinetta maksamilleen veroille paljon, 27 prosenttia melko paljon, 41 prosenttia jossain määrin, 19 prosenttia vähän ja kolme prosenttia ei lainkaan.

STTK:n kyselyn tulokset eivät ole yllätys, sillä vastaavanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin. Esimerkiksi itse verokarhun eli verohallinnon vuoden 2015 asiakastutkimuksessa 75 prosenttia vastaajista koki saavansa vastinetta maksamilleen rahoille.

Omassa STTK:n kyselyssämme erityisesti keskiluokkaiset kokivat saavansa vastinetta verorahoilleen. 3000-4000 euron kuukausipalkkaa saavat kokivat kaikista tuloluokista vahvimmin saavansa vastinetta verorahoilleen. Myös hyväpalkkaisten joukossa koettiin voimakkaasti saatavan hyötyä maksetuista veroista. Esimerkiksi maksuton koulutusjärjestelmä ja laadukas päivähoitojärjestelmä lienevät palveluita, joista hyvätuloiset erityisesti kokevat saavansa veromaksuilleen vastinetta.

Voiko sinisten esittämässä keskiluokan verokapinassa olla kyse siitä, että verotus koetaan liian monimutkaiseksi? STTK:n kysely ei anna siihen vastausta kuin yhdeltä osin. Kysyimme vastaajilta myös sitä, miten he suhtautuisivat arvonlisäverokantojen yhtenäistämiseen. Siihen, että arvonlisäveron alennetuista kannoista (10 % ja 14 %) luovuttaisiin (muun muassa ruoka, lääkkeet, matkaliput) ja siirryttäisiin kaikille tuotteille ja palveluille yhteiseen yleiseen arvonlisäverokantaan (noin 22 %).  Vastaukset jakaantuivat voimakkaasti yhdistämisen kannattajien ollessa vähemmistössä. Iso osa vastaajista ei osannut sanoa kantaansa.

Budjettiriihen yhteydessä hallitus kertoi tekevänsä ”tiekartan” verotuksen uudistamiseen. Voimia vaativaan työhön. Muistakaa, että suurin osa kansalaisista ei nyt ehkä ole ihan iloisia veronmaksajia, mutta melko tyytyväisiä kuitenkin.

Ajankohtaista

26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue