Uutishuone

Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus tulevaisuuden työelämäosaamisen vahvistajana

Uusi työelämä

Eräiden arvioiden mukaan yli puolet nyt peruskoulunsa aloittavista lapsista tulee työskentelemään ammateissa ja tehtävissä, joita ei vielä ole olemassakaan (The Future of Jobs 2016, 32).  Uusi työ on jatkuvasti muuttuvaa, yrittäjämäistä, joustavaa, verkottuvaa ja luovaa (Hyttinen 2016). Ammattikorkeakoulujen vahvuutena on ennakoida muutosta ja uudistaa koulutuksia tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Työelämässä pärjäävät ne, joilla on kyky uudistaa omaa toimintaansa ja osaamistaan

 Tulevaisuuden osaaminen muuttuu erillisestä investoinnista jatkuvaan oppimiseen (Lehikoinen 2016). Työelämän vaatima osaaminen ei ole enää pelkästään tiedollista substanssiosaamista, vaan sen lisäksi korostuvat taidot ja kyvykkyys kuten luovuus, yhteistyökyky ja kriittinen ajattelu (Hyttinen 2016, The Future of Jobs 2016). Työelämässä pärjäävät parhaiten ne, joilla on tarvittavat kyvyt uudistaa omaa toimintaansa ja osaamistaan (Mitchell and Brynjolfsson 2017). Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen on annettava taidot uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla mm. täydennyskoulutuksen kautta (esim. Lehikoinen 2016).

 Henkilökohtaiset täydennyskoulutuspolut

Täydennyskoulutuksen tulee pystyä vastaamaan entistä ketterämmin työelämän muutosten tuottamiin osaamistarpeisiin. Opiskelijoille mahdollistetaan yhä henkilökohtaisempia sisällöllisiä ja pedagogisia ratkaisuja. Tulevaisuudessa täydennyskoulutuspolut kootaan tarvelähtöisesti yli koulutustasojen ja organisaatioiden. Työelämän ja koulutuksen välinen raja hämärtyy. Työ käsitetään laajasti toimintana mikä palvelee oppimista, ei siis pelkästään palkkatyönä (Lester & Costley 2010). Osaamista uudistetaan työpaikoilla tavoitteellisesti, myös yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Työelämältä edellytetään henkilökohtaisesti rakennettujen koulutuspolkujen tuottaman osaamisen tunnustamista tutkintokoulutusten rinnalla.

Uusien työelämätaitojen oppiminen ja opintojen henkilökohtaistuminen vaativat täydennyskoulutukselta uusia pedagogisia ratkaisuja. Työelämäpedagogiikassa oppiminen tapahtuu koulutuksen ja työelämän välisessä tiiviissä yhteistyössä, teoreettista tietoa sovelletaan välittömästi käytäntöön ja ratkaisuja haetaan yhteisöllisen työskentelyn kautta. Työelämään kytkeytyvässä täydennyskoulutuksessa tiedon rakentaminen vaatii opiskelijoiden, työelämän ja koulutusorganisaatioiden asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Jaettu asiantuntijuus (esim. Hakkarainen ym. 2004) on edellytys laadukkaalle täydennyskoulutukselle. Työelämäyhteyden kautta teoreettinen tieto asettuu kontekstiinsa, mikä puolestaan lisää syväoppimista ja oppimismotivaatiota (Engeström ym. 1984, Miettinen 1999).

Osaamista tuottavassa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen vahvuutena on oppimisen ohjaaminen, tiedollisen osaamisen vahvistaminen sekä osaamisen arviointi. Merkityksellistä on opiskelijan kyky nähdä mitä osaamista hän tarvitsee sekä kyky täydentää ja kehittää osaamistaan.

Eeva Kuoppala, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Opetuksen kehityspäällikkö, FM, tohtoriopiskelija

 

Pia-Mariana Toukkari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Täydennyskoulutuspäällikkö, TtL

 

 

Lähteet:

Engeström, Y., Hakkarainen, P. & Hedegaard, M. (1984). On the Methodological Basis of Research in Teaching and Learning. In M. Hedegaard, P. Hakkarainen & Y. Engeström (Eds.), Learning and teaching on a scientific basis. Methodological and Epistemological Aspects of the Activity Theory of Learning and Teaching. Aarhus Universitet Psykologisk Institut.

Miettinen, R. (1999). Transcending traditional school learning: Teacher’s work and networks of learning. In Y. Engeström, R. Miettinen, & R.-L. Punamäki (Eds.), Perspectives on activity theory, (325–344). Cambridge, UK: Cambridge University Press.

Mitchell, T. ja Brynjolfsson, E. (2017). Track how technology is transforming work. Nature, Vol. 544, 20 April 2017, 290-292.

Hakkarainen, K. P., Palonen, T., Paavola, S., & Lehtinen, E. (2004). Communities of networked expertise: Professional and educational perspectives.

Hyttinen, M. (2016). (Työ)elämävalmiudet fokuksessa. SITRA. Esitys Koulutuskeskiviikko 17.2.2016.

Lehikoinen, A. (2016). Ammatillinen koulutus 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriö, esitys.

Lester, S. & Costley, C. (2010). Work-based learning at higher education level: value, practice and critique. Studies in Higher Education, 35(5), 561–575.

 

The Future of Jobs. Employment, Skills and Workforce Strategy for the Fourth Industrial Revolution. (2016). World Economic Forum. https://www.weforum.org/reports/the-future-of-jobs