Ammatillisen reformin heijastuttava myös työmarkkinapöytään


Ammatillisen koulutuksen reformin tavoite on uudistaa vuodesta 2018 lukien ammatillisen koulutuksen kokonaisuus. Reformi tähtää palveluiden laadun ja vaikuttavuuden sekä kustannustehokkuuden merkittävään kasvuun. Hallinnollisesti reformi näyttäytyy yhtenä alaa säätelevänä lakina, yhtenä koulutuksen järjestäjän kaiken toiminnan kattavana järjestämislupana ja yhtenä tapana suorittaa ammatillinen tutkinto.

Reformi tähtää palveluiden laadun ja vaikuttavuuden sekä kustannustehokkuuden merkittävään kasvuun

Reformilainsäädäntöön liittyen koulutuksen järjestäjät saivat keväällä OKM:ltä ehdotuksen uudeksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvaksi, johon ne laativat omat vastineensa. Järjestäjien oli mahdollista hakea samassa yhteydessä mm. ammatillisen työvoimakoulutuksen ja laajennetun oppisopimuskoulutuksen tehtäviä. Juuri nyt järjestäjät odottavat ministeriön vastauksia ja vuoden 2018 rahoituspäätöksiä käytössä olevien resurssien enimmäismäärästä.

Reformi on osin säätelyä, sopimuksia ja hallinnointia, mutta lähtökohdiltaan kyse on toimintaympäristön muutoksiin vastaamisesta uudistamalla koulutuksen toimintamallit ja varsinaiset palvelut. Vaikka laki ja järjestämisluvat astuvat voimaan vuodenvaihteessa, muutoksen hallinnassa on otettu vasta ensiaskeleet. Muutosmatka jatkuukin vielä vuosien ajan. Vasta tällöin voidaan arvioida, saavutettiinko ne vaikuttavuustavoitteet, joita 2 miljardin euron vuotuisilta panoksilta koulutukseen on lupa odottaa.

Ammatillinen koulutus toimii työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan rajapinnassa. Työnantajat määrittävät liiketoimintansa lähtökohdista ammattitaitoprofiilit, joiden turvin on suurin todennäköisyys onnistua nopeasti muuttuvassa työssä. Koulutusjärjestelmä jäsentää nämä asiakasvaatimukset ennakointitoiminnassa ja tutkintojen perusteiden uudistustyössä sekä eri palvelutapahtumissa yrityksille. Samalla tavalla koulutuksen järjestäjät kartoittavat koulutukseen hakeutumisvaiheessa oppijoiden tavoitteet ja sopivat keinot saavuttaa ne. Intressien yhteensovittaminen tukee työmarkkinoiden toimivuutta ja muuntojoustavuutta.

Uusi järjestelmä siirtää vastuuta ”alaspäin” lähelle asiakasta ja parantaa siten sen reagointikykyä ja joustoa.

Uusi järjestelmä siirtää vastuuta ”alaspäin” lähelle asiakasta ja parantaa siten sen reagointikykyä ja joustoa. Tästä huolimatta järjestelmään jää perinteinen valuvika, jonka korjaamiseen on tarvittu Nosteen, NAO:n ja MAO:n mukaisia erityistoimenpideohjelmia. Jatkossakin niitä on tarve käynnistää niin sosiaalipoliittisina ratkaisuina syrjäytymisvaarassa olevien tukemiseksi kuin myös elinkeinopoliittisina ammatillisen huippuosaamisen turvaamiseksi.

Yli 100 -vuotisen kateederiopetuksen aika on kulumassa vähiin. Opettajan asema tiedon jakajana muuttuu oppimisprosessin ohjaajaksi ja siirtyy työpaikoille. Samalla identiteetti jalostuu kulloinkin palveltavan toimialan identiteetiksi ja rooli arvostetuksi henkilöstön kehittäjäksi. Murros haastaakin ammatillisen opettajan osaamisprofiilin ja toimintamallin ohella myös alan työ- ja työehtosopimusten kentän.

Yli 100 -vuotisen kateederiopetuksen aika on kulumassa vähiin. Opettajan asema tiedon jakajana muuttuu oppimisprosessin ohjaajaksi ja siirtyy työpaikoille.

Uusi rahoitusjärjestelmä ei maksa koulutuksen järjestäjälle siitä, että oppijat ovat koulussa vaan oppimis- ja työllisyystuloksista. Pitäisikö tämän välittyä myös siihen, mistä opettajalle maksetaan. Tämänkin murroksen näkemyksellisyys, strategia ja muutoksenhallinnan keinot tulee jakaa työmarkkinaosapuolten kesken siten, että ne jakavat myös muutoksen tuloksena mahdollisesti saavutettavat positiiviset tulokset ja toisaalta myös riskin.

 

ammattikasvatusneuvos

Timo Karkola

johtaja, rehtori,Ami-säätiö, Amiedu

puheenjohtaja, Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työnantajayhdistys ry