Työaikalain uudistus tarvitaan, jotta se vastaisi muuttuvan työelämän tarpeisiin. Joustoja tarvitaan työntekijöiden ja työnantajien näkökulmasta. STTK suhtautuukin myönteisesti työaikalakiesityksen useisiin molempia osapuolia hyödyttäviin lisäjoustoihin.
– Esitys ei kuitenkaan ole tasapainoinen vaan voisi monilta osin epäselvänä ja tulkinnanvaraisena johtaa työntekijän työaikasuojelun heikentymiseen sekä ongelmiin ja epäselvyyksiin työpaikoilla, johtaja Katarina Murto tiivistää järjestön eriävän mielipiteen.
Lain alkuperäinen tarkoitus on työaikasuojelu. Se on ollut STTK:lle keskeinen lähtökohta myös lain uudistamisessa. Työelämän muutokset eivät poista suojelun tarvetta.
– Lain soveltamisalan on oltava laaja ja selkeä. Esityksessä kuitenkin soveltamisalan poikkeussäännöstä ollaan muuttamassa, mikä voi tarkoittaa nykyistä useamman työntekijän jäämistä työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Tätä STTK ei hyväksy.
Soveltamisala on osin päällekkäinen ja tulkinnanvarainen esityksessä olevan joustotyön suhteen.
– Soveltamisalapoikkeuksen laajasta tulkinnasta voi seurata, että joustotyön käyttöala jää hyvin kapeaksi. Tarkoituksenmukaista olisi säätää soveltamisala laajaksi, jolloin joustotyötä voitaisiin hyödyntää enemmän.
Myöskään jaksotyön laajentaminen ei ole tarpeen, sillä siitä voi jo nyt sopia työ- ja virkaehtosopimuksilla.
– Lisätyösuostumuksen poistaminen työsopimuksesta ulotettaisiin vain vaihtelevaa työaikaa tekeviin, ei kaikkiin osa-aikaisiin. Tämä asettaisi osa-aikaiset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, Murto toteaa.
STTK:n tavoitteena on ollut työhön käytetyn matka-ajan sääntelyn selkiyttäminen ja parantaminen. Esitys ei tue tätä tavoitetta.
– Työaikalain uudistukselta on lupa odottaa tasapainoista ratkaisua, jossa sekä työntekijät että työnantajat voivat saada tarvittaessa lisäjoustoja. Työntekijöiden työaikasuojelu on kuitenkin turvattava riittävällä tasolla ja esityksen on oltava selkeä, mitä se ei nyt ole.
Laissa säädettävä työajan vakiintumisesta
Myös esitys vaihtelevan työajan sopimuksiin liittyvien epäkohtien ratkaisemiseksi (ns. nollasopimukset) on lähtenyt lausunnolle. Siinä ehdotetaan vaihtelevasta työajasta uutta säännöstä, joka sisältäisi käytön rajoitukset ja väärinkäytön seuraamukset. Käytön rajoittaminen on perusteltua ja hyvä silloin, kun työntekijä ei ole itse halukas työskentelemään nollasopimuksella.
STTK pitää kuitenkin esitystä riittämättömänä, eikä kannata sitä. Nollasopimukset aiheuttavat työntekijöille useita ongelmia ja pahin epäkohta on epävarmuus tulevan työn määrästä ja tulotasosta. – Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota nollasopimuksen perusteella tuntiakaan, mutta työntekijä on sidottu mahdolliseen työn vastaanottamiseen. Työnantaja on käytännössä voinut tiputtaa tunnit alaspäin jopa nollaan yllättäen ja ilman perusteita, Murto toteaa.
Esityksen mukainen käytön rajoitus ja työnantajalle asetettu velvoite arvioida tulevaa työn määrää eivät riittävästi suojaa työntekijää nollasopimusten epäkohdilta.
– Pelkästään työnantajan arvio tulevan työn määrästä ei takaa työntekijälle tiettyä työtuntimäärää.
STTK edellyttääkin, että laissa säädetään työajan vakiintumisesta. Silloin tietyn tarkastelujakson jälkeen työaika vakiintuisi toteutuneen työajan mukaiselle tasolle.
– Tämä voidaan toteuttaa monin tavoin erilaisia työaikajärjestelmiä käyttäen siten, että tarpeelliset joustot ovat mahdollisia käytettäessä esimerkiksi keskimääräistä työaikaa tai työajan tasoittumista. Vakiintumisen osalta olisi mahdollista säätää poikkeuksista, jolloin työaika ei vakiintuisi. Kyse voisi olla esimerkiksi sijaisuudesta tai siitä, että työtä ei ole tarjolla tulevaisuudessa toteutuneen mukaisesti.
STTK toivoo, että kumpikaan esitys ei annetussa muodossa etene.
– Jos niin kävisi, ne vaikuttaisivat ja vaikeuttaisivat huomattavasti syksyllä alkavia sopimusneuvotteluja, Katarina Murto ennustaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.