STTK esittää yhteistoimintalainsäädännön uudistamista

Yt-lain uudistaminen

STTK esittää yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on merkittävä rakenteellinen uudistus, joka muodostuu kahdesta kokonaisuudesta.

Toisen kokonaisuuden muodostaisi laki yritystoiminnan muutoksista (nykyisen yt-lain luvut 6-8: tuotannon uudelleenjärjestelyt, liikkeenluovutus ja työvoiman vähentäminen), jonka sisältö säilyisi pääosin entisellään tai siirrettäisiin osaksi työsopimuslakia. Toinen kokonaisuus muodostuisi jatkuvan vuoropuhelun ja aidon yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin edistämisen sekä osaamisen kehittämisen teemoista. Niiden osalta tulisi säätää kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä, sitä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista. Uuden lain soveltamisala ulottuisi kaikille työpaikoille ja sektoreille.

STTK-laiset liitot ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi ja on tullut tiensä päähän.

STTK:n hallitus hyväksyi tänään yhteistoimintalainsäädännön uudistamiseen liittyvät järjestön tavoitteet. STTK-laiset liitot ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi ja on tullut tiensä päähän.
– Työnantajalle laki on hallinnollisesti raskas ja vaikeaselkoinen. Nykylaki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja, jolloin on selvää, että se ei kannusta eikä myöskään riittävästi velvoita aitoon yhteistoimintaan. Laki on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi ja pyrkimykset yhteistyössä kehittää työpaikan toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksen päätöksiin ovat hautautuneet, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Yhteistoiminnan nykytila työpaikoilla on STTK:n arvioiden mukaan yleisesti heikko. Tätä vahvistaa STTK:n hiljattain teettämä kansalaistutkimus. Sen perusteella reilusti yli puolet suomalaisista (57 %) kokee, että omalla työpaikalla ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Jopa 42 prosenttia vastasi, että kokee työnantajansa tarjoavan melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tiedonsaanti on usein myöhään ajoitettua, suppeaa ja valikoivaa. Työpaikoilla myös koetaan vahvasti, että vaikutusmahdollisuudet ja keskustelu ylimmän johdon ja henkilöstön välillä on heikkoa.

Asenne- ja arvomuutokset eivät riitä

STTK perustelee kokonaisuudistusta sillä, että nykyistä lakia ei pienillä sirpalemaisilla uudistuksilla tai pelkällä asennemuutoksella saada käytännössä toimivaksi. Tätä on yritetty jo kymmenen vuotta edellisen kokonaisuudistuksen jälkeen eikä laki vastaa tarkoitustaan.

– Niitäkin tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan STTK:n esittämä yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistus, jolla luodaan riittävät ja toimivat oikeudet ja velvollisuudet edistämään työpaikkojen menestymistä. Yhteistoiminnan, osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi on toki myös kehitettävä työ- ja virkaehtosopimuksia, Palola esittää.

STTK väittää, että yhteistoimintalainsäädännön uudistamisella luodaan myös tosiasialliset mahdollisuudet paikallisen sopimisen edistämiseen käytännössä.

– Tarvitsemme parempaa johtamista. Lisäämällä henkilöstön tietoisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, osaamista ja työhyvinvointia vahvistamme luottamusta ja työpaikkojen kilpailukykyä. Kun työpaikoilla voidaan ennakoida muutoksia luottamuksen ilmapiirissä ja kehittää työpaikan toimintaa yhdessä, työmarkkinoiden muutoksiin on helpompi sopeutua ja myös työurat saadaan nykyistä pidemmiksi, Antti Palola uskoo.

STTK:n malli uudeksi yhteistoimintalaiksi löytyy järjestön verkkosivuilta >>

Kansalaistutkimuksen yhteistoiminnasta työpaikoilla  -tulokset  >>

Lisätietoja STTK:ssa:

puheenjohtaja Antti Palola, 040 509 6030
johtaja Katarina Murto, 050 568 9188

Ajankohtaista

1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue
28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue