Matalapalkkailta: Mitä sanomatta jäi…

Viime keskiviikkona (19.10.) Yleisradio järjesti keskusteluillan matalapalkkojen vaikutuksesta työllisyyteen. Sain kutsun ja menin. Ohjelmaformaatti on haastava (yli 10 keskustelijaa ja aikaa 1,5 tuntia).

Ihan sivuhuomautuksena: haastava –sanan käyttö pitäisi kieltää. Se on sievistelevää, merkitystä hämärtävää, sanankäyttöä. Haastava on synonyymi huonolle.

Ohjelmaformaatin ”haasteellisuus” –väitteeni perustana on kokemus kameran edessä. Voi ehkä olla, että ohjelmaformaatti toimii kotisohvan näkövinkkelistä. Silloin puheeni olkoon mitätön.

Matalapalkkatyö, verotus, palkkatasa-arvo
Matalapalkkatyö, verotus, palkkatasa-arvo

Studiolamppujen sammuessa ja lopputunnarin soidessa tuli minulle hölmö, turhautunut, olo: mitä kaikkea nasevaa ja viisasta jäikään sanomatta. Joko puheenvuoroa ei myönnetty, tai silloin kun vuoron sai, ei ”fiksu” kommentti ei sopinut käsiteltävänä olevaan asiaan. Tai – mikä pahinta – olin yksinkertaisesti kelvoton.  Ja kaiken kukkuraksi: deja vu, tämän olen kokenut ennenkin.

Huonot jälkifiilikset voi yrittää laittaa hyvän kotikasvatuksen piikkiin. Äiti ja isä opettivat, että hyvää käytöstä on olla puhumatta toisten päälle. Kuuntelemisen taito on arvokkaampi kuin puhumisen.

Onneksi on kirjoittaminen ja blogi.

Sanomatta jäi esimerkiksi se, että työttömyyden pahin ongelma on talousjärjestelmän rikkonaisuus: kun kysyntää ei ole, ei ole myöskään tuotantoa ja niin muodoin ei ole myöskään työpaikkoja. Ei sen enempää matalapalkkaisia kuin muitakaan.  Ajatus palkkojen alentamisen ”välttämättömyydestä” on raukkamaista antautumista. Työttömät uhrautukoot kun järjestelmä ei toimi. Taudin hoito vaatisi leikkausta, tarjolla särkylääkettä.

Sanomatta jäi esimerkiksi se, että työttömyyden pahin ongelma on talousjärjestelmän rikkonaisuus: kun kysyntää ei ole, ei ole myöskään tuotantoa ja niin muodoin ei ole myöskään työpaikkoja.

Sanomatta jäi myös se, että laaja tutkimuskirjallisuus viittaa siihen, että palkkoja mataloittamalla ei näytä uusia työpaikkoja syntyvän. Vaikutus on joko nolla tai pyöristyy nollaan. Koko ohjelman peruskysymys on täysin pielessä. Väärään kysymykseen oikein vastaaminen on mahdoton tehtävä.

Sanomatta jäi myös, että palkkojen halpuuttamista on Suomessakin kokeiltu ennenkin. Matalapalkkavaatimus herää henkiin aina laman aikana. Matalapalkkakokeiluja oli 1990-luvulla tarjolla. Niitä on tutkittu ja työllisyysvaikutukset ovat olemattomia.

Matalapalkkavaatimus herää henkiin aina laman aikana. Matalapalkkakokeiluja oli 1990-luvulla tarjolla. Niitä on tutkittu ja työllisyysvaikutukset ovat olemattomia.

Sanomatta jäi myös se, että palkkaerojen ja siten myös tuloerojen kasvattaminen heikentää kansantalouden kasvua ja synnyttää näin ajan myötä työttömyyttä. Näyttö on vakuuttava.

Sanomatta jäi: hei markkinauskovaiset, teidän jumalanne on kuollut tai vähintään letkuissa.

Ralf Sund, STTK:n pääekonomisti

STTK:n kysely: Suomalaiset eivät lämpene matalapalkkatyölle

STTK:n johtaja Katarina Murto: Matalapalkkatyö lisäisi toimeentulo-ongelmia ja epätasa-arvoa

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue