Pruukattiin sanoa, että tulevaisuus on nuorten


Antti Aarnio, STTK

Nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä. Suomalaisten nuorten elämää ja tuntemuksia tutkivan nuorisobarometri-tutkimuksen mukaan nuorten tyytyväisyys omaan elämäänsä on ollut tasaisen hyvää.  Vuosien 1997 ja 2015 välillä suomalaisten nuorten tyytyväisyys elämäänsä on vaihdellut keskiarvojen 8,4 ja 8,6 välissä (kymppi on paras). Taantumat eivät ole paljoa nuoria hetkauttaneet, sillä usko parempaan tulevaisuuteen on säilynyt vahvana nuorten keskuudessa.

Heikommista lähtökohdistakin jaksaa ponnistella jos uskoo tulevaisuuden olevan parempi.

Myös heikommista olosuhteista eteenpäin ponnistavat suomalaiset nuoret ovat olleet tyytyväisiä elämäänsä. Sitä selittää usko parempaan tulevaisuuteen. Myönteiset tulevaisuudennäkymät voimaannuttavat ja yleinen toiveikkuus on tärkeää heidän tyytyväisyyteensä elämään. Heikommista lähtökohdistakin jaksaa ponnistella jos uskoo tulevaisuuden olevan parempi.

On ollut hyvä uskoa, sillä aina ennen talouden kasvaessa nuoremmat sukupolvet ovat vaurastuneet edellisiä enemmän. 50-luvulla syntyneet ovat varakkaampia kuin 40-luvulla syntyneet, 60-luvulla syntyneet taas 50-lukulaisia varakkaampia.

Käärme on tainnut kuitenkin luikerrella paratiisiin. Viime aikoina on julkaistu paljon erilaisia tutkimuksia ja puheenvuoroja eri sukupolvien asemasta. Esimerkiksi brittiläinen IFS (Institute for Fiscal studies) päätyi tutkimuksessaan siihen, että 80-luvun alussa syntyneet ovat ensimmäinen sodanjälkeinen ikäluokka joka aloitti työuransa pienemmillä tuloilla kuin edellinen ikäluokka. Syynä oli vuonna 2008 alkanut taloustaantuma, jonka takia nuorten astuminen työmarkkinoille vaikeutui ja seuraukset tästä näkyivät entisten nuorten työuralla koko ajan. Varallisuuden kertyminen on ollut selvästi heikompaa kuin aiemmilla sukupolvilla.

Nuorten tulokehitys on ollut heikkoa ja syyt siihen ovat nuorisotyöttömyys, epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen sekä muutenkin edellistä sukupolvea heikompi asettautuminen työmarkkinoille.

Suomen Pankki taas julkaisi alkuvuonna analyysin pitkittyvän taantuman vaikutuksesta nuorten sukupolvien asemaan. Se on karua luettavaa. Nuorten tulokehitys on ollut heikkoa ja syyt siihen ovat nuorisotyöttömyys, epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen sekä muutenkin edellistä sukupolvea heikompi asettautuminen työmarkkinoille. Pitkittynyt heikohko taloustilanne näkyy nuorten sukupolvien tilanteessa.

Nuoret eivät näytä pääsevän työmarkkinoille oikein missään. Aiemmista poiketen nyt erityisesti nuorilla miehillä vaikuttaa olevan vaikeuksia saada jalka työmarkkinoiden oven väliin. Tai ehkä he eivät edes halua? Kirjassaan ”Men without work ” yhdysvaltalainen ekonomisti Nicholas Eberstadt esittää karuja faktoja USA:sta, 25-54-vuotiaista amerikkalaisista miehistä on työelämän ulkopuolella enemmän kuin koskaan. Vaikka työttömien miesten määrä vähenee, työelämän (vai voiman) ulkopuolella olevien määrä kasvaa. Miehet katoavat jonnekin, puuhailevat jotain ihan muuta. Tämä ei ole vain amerikkalaista hapatusta, vaan sama kehitys on jo Suomessa.

Ennen taantumaa vuosina 2007 ja 2008, kun kaikki oli vielä hyvin, työn ja koulutuksen ulkopuolella oli kymmenen prosenttia 20–24-vuotiaista. Viime vuonna 2015 heitä on jo 15 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on taantuman myötä lisääntynyt huolestuttavasti. Ennen taantumaa vuosina 2007 ja 2008, kun kaikki oli vielä hyvin, työn ja koulutuksen ulkopuolella oli kymmenen prosenttia 20–24-vuotiaista. Viime vuonna 2015 heitä on jo 15 prosenttia.  Ennen taantumaa työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen oli miehille harvinaisempaa kuin naisille, mutta eipä ole enää.

Eikö tulevaisuus ole enää nuorten? Kenen sitten? Onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? Onko edessä sukupolvien sota? Vaikeita kysymyksiä, joita meidän on palkansaajaliikkeessä pohdittava aiempaa enemmän.

 

Antti Aarnio, STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö

SAMOK, STTK ja SYL järjestävät torstaina 20.10 talousseminaarin Helsingissä teemalla ”Onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä?” Keskustelua voi seurata #nuortentalous ja se lähetetään SYL:n YouTube -kanavan kautta.

***

Tervetuloa työelämään -palvelu