Englannissa kansa ratkaisee vajaan kahden kuukauden kuluttua: ollako vai eikö olla – EU:ssa. EU:sta ei lähdetä kuin hollituvasta. Mahdollisen lähdön jälkeen laskuja lähtee moneen suuntaan.
Todennäköisyys Englannin irtoamiselle Euroopan Unionista on alle 50 %, mutta kaukana nollasta. Niin kaukana, että spekulointiin on aihetta.
Englannin mahdollinen irtautuminen EU:sta sysää liikkeelle monenmoisia prosesseja, joita on erittäin hankala arvioida
Englannin mahdollinen irtautuminen EU:sta sysää liikkeelle monenmoisia prosesseja, joita on erittäin hankala arvioida. Tässä yritän arvioida mahdollisen irtautumisen taloudellisia vaikutuksia Suomeen. Tehtävä on vaikea, mutta jotain uskaltaa melko varmasti sanoa.
Taloudellisten vaikutusten etumerkki sekä EU:lle (siis myös Suomelle) ja Englannille on miinus. Se, millä tavalla EU ja Englanti rakentavat taloudelliset suhteensa eron jälkeen on ratkaisevan tärkeää vaikutusten suuruutta arvioitaessa. Selvää on myös se, että negatiivisten vaikutusten määrä pienenee ajan myötä. Sekä EU että Englanti oppivat elämään eriytyneemmässä Euroopassa.
Suomeen brexit vaikuttaa montaa eri reittiä. Vientimäärät Englantiin laskevat jonkin verran. Viennin arvo Englantiin on nyt noin 3 miljardia euroa vuodessa. Englanti on Suomen kuudenneksi suurin kauppakumppani. Englannin eriytymisestä maksaa myös EU pientä laskua ja se välittyy Suomeen joltain osin heikentyneenä vientikysyntänä. Spekulaatiot siitä saako Englanti perässähiihtäjiä alkaa, jolla on myös hintansa. Englannin talouskehitys on tulevan brexit-äänestyksen odotuksessa ollut heikonpuoleista.
Venäjä-pakotteiden vaikutukset Suomen kansantalouteen olivat negatiiviset ja noin 0,5 %:n luokkaa. Brexitin aiheuttama lasku Suomen kansantaloudelle tullee olemaan samaa suuruusluokkaa.
Venäjän eristämistä joitakin vuosia sitten voidaan Suomen talouden näkökulmasta verrata Englannin eristäytymiseen. Venäjä-pakotteiden vaikutukset Suomen kansantalouteen olivat negatiiviset ja noin 0,5 %:n luokkaa. Brexitin aiheuttama lasku Suomen kansantaloudelle tullee olemaan samaa suuruusluokkaa. Se ei ole suuren suuri, mutta kuitenkin merkittävä tilanteessa, jossa me pyristelemme nollakasvusta ylöspäin.
Kaavamaisesti laskien 0,5 %-yksikön BKT:n laskien tarkoittaa työllisyydessä noin 15 000 työpaikkaa. Se on enemmän kuin Sipilän hallitus saa lukuisilla tempuillaan (optimistisen arvion mukaan) työllistettyä usean vuoden aikana.
Jumalan tiedetään suojelevan Englannin kuningatarta. Toivottavasti se varjelee myös englannin kansaa hölmöilyiltä.
Ralf Sund, STTK:n pääekonomisti