Taloudesta tiistaina: Paljonko Brexit maksaisi?

Englannissa kansa ratkaisee vajaan kahden kuukauden kuluttua: ollako vai eikö olla – EU:ssa. EU:sta ei lähdetä kuin hollituvasta. Mahdollisen lähdön jälkeen laskuja lähtee moneen suuntaan.

Todennäköisyys Englannin irtoamiselle Euroopan Unionista on alle 50 %, mutta kaukana nollasta. Niin kaukana, että spekulointiin on aihetta.

Englannin mahdollinen irtautuminen EU:sta sysää liikkeelle monenmoisia prosesseja, joita on erittäin hankala arvioida

Englannin mahdollinen irtautuminen EU:sta sysää liikkeelle monenmoisia prosesseja, joita on erittäin hankala arvioida. Tässä yritän arvioida mahdollisen irtautumisen taloudellisia vaikutuksia Suomeen. Tehtävä on vaikea, mutta jotain uskaltaa melko varmasti sanoa.

Taloudellisten vaikutusten etumerkki sekä EU:lle (siis myös Suomelle) ja Englannille on miinus. Se, millä tavalla EU ja Englanti rakentavat taloudelliset suhteensa eron jälkeen on ratkaisevan tärkeää vaikutusten suuruutta arvioitaessa. Selvää on myös se, että negatiivisten vaikutusten määrä pienenee ajan myötä. Sekä EU että Englanti oppivat elämään eriytyneemmässä Euroopassa.

Suomeen brexit vaikuttaa montaa eri reittiä. Vientimäärät Englantiin laskevat jonkin verran. Viennin arvo Englantiin on nyt noin 3 miljardia euroa vuodessa. Englanti on Suomen kuudenneksi suurin kauppakumppani. Englannin eriytymisestä maksaa myös EU pientä laskua ja se välittyy Suomeen joltain osin heikentyneenä vientikysyntänä. Spekulaatiot siitä saako Englanti perässähiihtäjiä alkaa, jolla on myös hintansa. Englannin talouskehitys on tulevan brexit-äänestyksen odotuksessa ollut heikonpuoleista.

Venäjä-pakotteiden vaikutukset Suomen kansantalouteen olivat negatiiviset ja noin 0,5 %:n luokkaa. Brexitin aiheuttama lasku Suomen kansantaloudelle tullee olemaan samaa suuruusluokkaa.

Venäjän eristämistä joitakin vuosia sitten voidaan Suomen talouden näkökulmasta verrata Englannin eristäytymiseen. Venäjä-pakotteiden vaikutukset Suomen kansantalouteen olivat negatiiviset ja noin 0,5 %:n luokkaa. Brexitin aiheuttama lasku Suomen kansantaloudelle tullee olemaan samaa suuruusluokkaa. Se ei ole suuren suuri, mutta kuitenkin merkittävä tilanteessa, jossa me pyristelemme nollakasvusta ylöspäin.

Kaavamaisesti laskien 0,5 %-yksikön BKT:n laskien tarkoittaa työllisyydessä noin 15 000 työpaikkaa. Se on enemmän kuin Sipilän hallitus saa lukuisilla tempuillaan (optimistisen arvion mukaan) työllistettyä usean vuoden aikana.

Jumalan tiedetään suojelevan Englannin kuningatarta. Toivottavasti se varjelee myös englannin kansaa hölmöilyiltä.

Ralf Sund, STTK:n pääekonomisti

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue