Tipaton tammikuu on vakiintunut suomalainen perinne, joka antaa hyvän syyn pohtia omaa päihteiden käyttöä ja päihteiden näkymistä työelämässä. Alkoholin käyttö on henkilökohtainen asia, mutta juominen vaikuttaa aina myös ympärillä oleviin ihmisiin. Työyhteisön alkoholikysymysten pohtiminen on ajankohtaista erityisesti juhlakauden jälkeen, kun aiheesta puhutaan yleisemmin.
Alkoholin käyttö on henkilökohtainen asia, mutta juominen vaikuttaa aina myös ympärillä oleviin ihmisiin.
STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi pitää työpaikan päihdeohjelmaa käytännönläheisenä ohjeistuksena, joka antaa välineet mahdollisten ongelmatilanteiden ehkäisyyn ja hoitoon.
– Päihdeohjelma on laadittava hyvässä yhteistoiminnan ja luottamuksen hengessä. Pääpainon on oltava haittojen ehkäisyssä: voidaan esimerkiksi pohtia, millä keinoilla ongelmat ehkäistään ja miten jo pieniin merkkeihin voidaan kiinnittää huomiota ja löytää ongelmiin ratkaisuja, Työläjärvi toteaa.
Työterveyshuolto on tärkeä asiantuntijakumppani päihdekysymyksissä. Sekä haittojen ennaltaehkäisyyn että ongelmien hoitoon tarvitaan tätä asiantuntemusta. Ohjelman juurruttamisessa tarvitaan koko työyhteisöä.
– Esimiehillä on suuri vastuu. On varmistettava, että ohjelma on ajan tasalla ja henkilöstö tuntee sen sisällön. Näin kaikki osapuolet ja työyhteisön jäsenet tietävät, miten työyhteisössä toimitaan ja kuinka mahdollisiin ongelmiin puututaan. Ratkaisujen tarve voi tulla myös yllättäen, Työläjärvi korostaa.
Tapojen siistiytyminen ei merkitse ongelmien katoamista
Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti korostaa suomalaisen työelämän muuttuneen: alkoholinkäyttöön suhtaudutaan tiukemmin kuin ennen.
– Pitkien lounaiden aika on jäämässä historiaan ja työelämä on kuivunut vuosien saatossa. Tapojen siistiytyminen ei kuitenkaan tarkoita päihteiden aiheuttamien ongelmien katoamista, Hytti painottaa.
Peräti viidesosa työikäisistä suomalaisista kuuluu alkoholin riskikäyttäjiin. Alkoholihaitoista puhuttaessa on tärkeää tiedostaa haittojen koskevan muitakin kuin alkoholiriippuvaisia. Perinteisten poissaolojen ja myöhästelyjen ohella haitat voivat näkyä työpaikan ilmapiirin tiukentumisena ja työntekijän väsymisenä.
Työpaikan päihteiden käyttöön pätee sama kuin muuhunkin päihdekysymyksiin. On järkevämpää ennaltaehkäistä ongelmia kuin hoitaa niitä.
– Työpaikan päihteiden käyttöön pätee sama kuin muuhunkin päihdekysymyksiin. On järkevämpää ennaltaehkäistä ongelmia kuin hoitaa niitä. Työpaikan hyvät toimintamallit vaikuttavat työntekijöiden asenteisiin päihteidenkäyttöä kohtaan. Tämä heijastuu edelleen myös vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin, Hytti toteaa.
Päihdeneuvonta auttaa työyhteisöä koskevissa päihdekysymyksissä 4.1.2016 alkaen. Palvelu tuotetaan Helsingin Diakonissalaitoksen ja EHYT ry:n yhteistyönä. 24 tuntia vuorokaudessa avoinna oleva palvelu vastaa numerossa 0800 900 45. Palvelu on tarkoitettu esimiehille, työsuojeluhenkilöstölle ja muille työyhteisön vastuuhenkilöille. Päihdeneuvontaan soittaminen on maksutonta ja soittaja voi esiintyä nimettömänä.
Lisätiedot:
STTK:ssa sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, puhelin 040 827 2988
EHYT ry:ssä aikuistyön päällikkö Antti Hytti, puhelin 040 779 1387
***
Tipaton tammikuu – alkoholi on myös työhyvinvointikysymys