STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kannattaa johtavien poliitikkojen ajatusta yhteiskuntasopimuksesta, jolla Suomi luotsattaisiin ulos talouden taantumasta.
– Suomea koettelevat työelämän rakennemuutos, kasvava työttömyys ja velkaantuminen. Investoinneista on pulaa ja kasvunäkymiä ei ole. Mikään yksittäinen keino – heikennys tänne tai parannus tuonne – ei Suomea pelasta. Nyt jos koskaan yhteiskuntasopimusta tarvitaan erilaisten näkemysten yhteensovittamiseen.
Työmarkkinajärjestöt ovat kuluvalla vaalikaudella neuvotelleet äärimaltillisen työllisyys- ja kasvusopimuksen. Se kannattelee suomalaisten yritysten kilpailukykyä, mutta on samalla leikannut palkansaajien ostovoimaa. Johtavat poliitikot ovat esittäneet, että sopimukselle neuvoteltaisiin jatko jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.
– STTK ei ajatukselle lämpene. Ilmassa on luottamuspulaa, joka johtuu ehdotuksista, joilla halutaan alentaa palkkoja, pidentää työaikoja ja heikentää muita työsuhteen ehtoja, Palola arvioi.
STTK ei kiistä palkkamaltin merkitystä kilpailukyvyn vahvistamisessa
Palola esittää, että osana yhteiskuntasopimusta arvioitaisiin se, millaisen työmarkkinaratkaisun Suomi oikeastaan tarvitsee.
– Nykyisen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamisen ei tarvitse olla mikään automaatti. Eduskuntavaalien jälkeen on myös mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat.
STTK ei kiistä palkkamaltin merkitystä Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa, mutta palkkojen alentamisesta puhuminen on vaarallista.
– Heikkenevä ostovoima on myrkkyä kotimarkkinoille ja sulkee tänäkin vuonna erityisesti palveluyritysten ja kauppojen ovia. Myös he, joilla edelleen on ostovoimaa, muuttuvat vaikeina aikoina varovaisiksi. Nollakorotuksista saati palkkojen alentamisesta puhuminen halvaannuttaisi lopunkin ostovoiman, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.