Palkkatasa-arvosta puhuttava myös politiikassa

Tasa-arvo ja naisten palkkatasa-arvo ovat lähes kadonneet Suomen poliittisesta keskustelusta. Ihmettelen miksi. Vaikka poliittisten päättäjien ei pidä puuttua palkkaneuvotteluihin, ei se estä meitä tarttumasta palkkatasa-arvoon.

Palkkatasa-arvo, Naisten palkkapäivä

Asenteellinen suhtautuminen naisten ja miesten töihin on murenemassa. Tätä asennemuutosta myös politiikassa voidaan tukea. Segregaatiota voidaan pienentää koulutuksella ja koulutuspaikkavalinnoilla. Silti pahimmin sukupuolittuneiden alojen tasoittuminen kestää vuosikymmeniä.

Esimerkiksi omalla koulutusalalla, metsänhoitajana, menneet vuosikymmenet olivat miehistä aikaa. Omana opiskeluaikanani muutos oli jo käynnissä. Työelämässä ala on edelleen vahvasti miehinen, mutta tänään yliopistoissa metsänhoitajaopinnoissa aloittaa naisenemmistö. Tämä osoittaa, että muutoksia voi tapahtua ja niin pitääkin olla.

Perhevapaiden jakautuminen isien ja äitien kesken vaikuttaa työuriin ja palkkakehitykseen. Lakisääteisiä vapaita pitää kehittää niin, että isille jyvitettyä osuutta lisätään. Uskon, että se lisää isien halua käyttää myös valinnaista osaa vanhempainvapaasta tai muista hoitovapaista.

Vanhempainvapaista aiheutuvat kustannukset työnantajille ja työntekijöille jakautuvat epäoikeudenmukaisesti. Kustannuksia on uskallettava tasata nykyistä paremmin kaikkien työnantajien ja työntekijöiden kesken. Se parantaisi nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla ja näkyisi myös naisten palkkakehityksessä työuran kuluessa.

Hallituksen kaavailemaa kiisteltyä kotihoidon tuen pakkojakoa vanhempien kesken en voi kannattaa. On kunnioitettava perheiden valinnan vapauttaa. Kyseessä ei ole lakisääteinen vapaa, vaan perheen valinta, jossa perhe valitsee kunnallisen päivähoidon sijaan pidemmän kotihoidon. Hoitaja voi olla isä, äiti ja joskus isovanhempi tai muu läheinen. Pakkojako kaventaisi valinnan vapautta ja toisi veronmaksajille yli 100 miljoonan lisälaskun, koska yli 10 000 lasta lisää siirtyisi kunnalliseen päivähoitoon.

Lopuksi rohkaisun sana naisille: älkää aliarvioiko omaa osaamistanne. Silloin kun haette työtä ja pystytte esittämään palkkatoiveenne olkaa rohkeita ja luottakaa itseenne!

Kimmo Tiilikainen, Keskustan kansanedusta

***

Tänään vietetään vuosittaista Naisten palkkapäivää, joka määräytyy Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin perusteella. Vuosipalkaksi muutettuna se merkitsee sitä, että naisten palkat on nyt maksettu ja loppuvuoden he työskentelevät ”palkatta”.

STTK pelkää miesten ja naisten välisen palkkaeron repeävän, jos palkkatasa-arvon edistämiseen ei panosteta kuin juhlapuheissa.

Ajankohtaista

29.5.2023

Puheenjohtajan puhe STTK:n edustajiston kokouksessa

Lue
29.5.2023

STTK:n puheenjohtaja kevätedustajistossa: Päättyvä työmarkkinakierros tuo vain välitöntä helpotusta ostovoimahuoliin

Lue
29.5.2023

Edustajiston puheenjohtajan puhe STTK:n edustajistossa

Lue
26.5.2023

Vapaan sivistystyön leikkaukset pahentaisivat osaajapulaa

Lue
26.5.2023

SuPer: Henkilöstömitoitus on yksi ratkaisu hoitajapulaan

Lue
26.5.2023

SuPer: Työnantajan toimet siirtävät lakon vaikutukset muihin kuin lakossa oleviin yksiköihin

Lue
26.5.2023

ETUC teki henkilövalintoja

Lue
26.5.2023

Jäsenkysely: Kolme neljästä yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevistä pohtii työpaikan vaihtamista julkiselle puolelle, jos sektoreiden välinen palkkaero ei häviä

Lue