Palkkatasa-arvo: Nainen ansaitsee palkkansa

Naisen palkka on Suomessa keskimäärin edelleen vain 83,1% miehen palkasta. Jos palkkaeroa havainnollistetaan kalenterivuodella, mies saa palkan vuoden loppuun, mutta naisen palkka loppuu 31. lokakuuta. Loppuvuoden nainen tekee työtä palkatta.

Palkkaeroille on monia, ikuisilta tuntuvia syitä. Miesvaltaiset alat eivät edelleenkään osallistu vanhemmuuden kustannusten jakamiseen, vaikka puhetta asiasta on riittänyt.

Naisten palkkapäivä, palkkatasa-arvo
Naisten palkkapäivä, palkkatasa-arvo

Niin kauan kuin vanhemmuuden kustannukset lankeavat naisvaltaisten alojen maksettaviksi, nuori nainen on työnantajalle vähemmän houkutteleva palkattava kuin nuori mies ja mahdollisuuksien tasa-arvosta työelämästä kaukana.

Vanhemmuuden kustannusten tasaväkinen jakaminen, samoin kuin vanhempainvapaiden jakaminen nykyistä reilummin molempien vanhempien kesken, edistäisi äidin oikeutta työhön ja isän oikeutta vanhemmuuteen.

Suomessa naiset käyttävät 97% kaikesta kotihoidontuesta valtaosin siitä syystä, että miehen palkka on naisen palkkaa merkittävästi  suurempi. Sukupuolittuneiden palkkaerojen takia perheissä lasketaan, että naisen on pienempipalkkaisena kannattavampaa jäädä kotiin kuin isän.

Perhekohtaisen kotihoidontuen korvaaminen henkilökohtaisella perustulolla saattaisi muuttaa tätä asetelmaa. Perustulokokeilu näyttäisi, lisäisikö perustulo äidin mahdollisuuksia työhön ja isän mahdollisuuksia jäädä hoitamaan lasta kotiin.

Korkea koulutuskaan ei ole edistänyt naisten pärjäämistä palkka- ja urakilpailussa. Naisten koulutustaso on Suomessa jatkuvasti noussut, mutta tämä ei ole näkynyt naisen palkassa eikä urakehityksessä. Niin yritysten hallituksissa, yliopistojen professoreissa kuin puolueiden puheenjohtajissa on miesylivoima.

Nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero pysyy kiveen hakattuna kuitenkin myös seuraavat sata vuotta, ellei konkreettisia muutoksia tehdä. Niin kauan kuin kolmikannassa pyyhitään pöytää naisvaltaisten alojen tasa-arvovaatimuksilla, mikään ei muutu. Työelämän syrjintä ja epätasa-arvo ei lopu puheilla eikä lupauksilla.

Niin kauan kuin konkreettisia päätöksiä vain siirretään, nainen on työnantajalle kaikenikäisenä väärä rekrytointi: nuorena liian kokematon, sitten vauvariskinen, lapset tehneenä ja ruuhkavuosissaan ylirasittunut, ja keski-ikäisenä liian vanha. Tähän on tultava muutos, sillä ukkoutuva yhteiskunta on paitsi tylsä ja yksitotinen, myös järjettömän epäreilu.

Outi Alanko-Kahiluoto, Vihreiden kansanedustaja

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue