Palkkatasa-arvo: Nainen ansaitsee palkkansa

Naisen palkka on Suomessa keskimäärin edelleen vain 83,1% miehen palkasta. Jos palkkaeroa havainnollistetaan kalenterivuodella, mies saa palkan vuoden loppuun, mutta naisen palkka loppuu 31. lokakuuta. Loppuvuoden nainen tekee työtä palkatta.

Palkkaeroille on monia, ikuisilta tuntuvia syitä. Miesvaltaiset alat eivät edelleenkään osallistu vanhemmuuden kustannusten jakamiseen, vaikka puhetta asiasta on riittänyt.

Naisten palkkapäivä, palkkatasa-arvo
Naisten palkkapäivä, palkkatasa-arvo

Niin kauan kuin vanhemmuuden kustannukset lankeavat naisvaltaisten alojen maksettaviksi, nuori nainen on työnantajalle vähemmän houkutteleva palkattava kuin nuori mies ja mahdollisuuksien tasa-arvosta työelämästä kaukana.

Vanhemmuuden kustannusten tasaväkinen jakaminen, samoin kuin vanhempainvapaiden jakaminen nykyistä reilummin molempien vanhempien kesken, edistäisi äidin oikeutta työhön ja isän oikeutta vanhemmuuteen.

Suomessa naiset käyttävät 97% kaikesta kotihoidontuesta valtaosin siitä syystä, että miehen palkka on naisen palkkaa merkittävästi  suurempi. Sukupuolittuneiden palkkaerojen takia perheissä lasketaan, että naisen on pienempipalkkaisena kannattavampaa jäädä kotiin kuin isän.

Perhekohtaisen kotihoidontuen korvaaminen henkilökohtaisella perustulolla saattaisi muuttaa tätä asetelmaa. Perustulokokeilu näyttäisi, lisäisikö perustulo äidin mahdollisuuksia työhön ja isän mahdollisuuksia jäädä hoitamaan lasta kotiin.

Korkea koulutuskaan ei ole edistänyt naisten pärjäämistä palkka- ja urakilpailussa. Naisten koulutustaso on Suomessa jatkuvasti noussut, mutta tämä ei ole näkynyt naisen palkassa eikä urakehityksessä. Niin yritysten hallituksissa, yliopistojen professoreissa kuin puolueiden puheenjohtajissa on miesylivoima.

Nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero pysyy kiveen hakattuna kuitenkin myös seuraavat sata vuotta, ellei konkreettisia muutoksia tehdä. Niin kauan kuin kolmikannassa pyyhitään pöytää naisvaltaisten alojen tasa-arvovaatimuksilla, mikään ei muutu. Työelämän syrjintä ja epätasa-arvo ei lopu puheilla eikä lupauksilla.

Niin kauan kuin konkreettisia päätöksiä vain siirretään, nainen on työnantajalle kaikenikäisenä väärä rekrytointi: nuorena liian kokematon, sitten vauvariskinen, lapset tehneenä ja ruuhkavuosissaan ylirasittunut, ja keski-ikäisenä liian vanha. Tähän on tultava muutos, sillä ukkoutuva yhteiskunta on paitsi tylsä ja yksitotinen, myös järjettömän epäreilu.

Outi Alanko-Kahiluoto, Vihreiden kansanedustaja

Ajankohtaista

23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue
15.9.2021

Von der Leyen uudistaisi taloussääntöjä ja haluaa tiukan kurin demokratiaa rikkoville jäsenmaille

Lue