Naisten ura- ja sitä kautta palkkakehitys on heikompaa kuin miehillä. Vaikka Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, ovat naiset yritysten johtopaikoilla naiset yhä selvässä vähemmistössä. Naisasiainliikkeessä tätä on ajoittain pidetty miehisen maailman suunniteltuna kuviona. Sitä vastoin pelkkiin tilastoihin nojaavat perustelevat usein naisten tekemän työmäärän olevan miesten vastaavaa pienempi.
Minusta ei ole suurtakaan väliä kumpi näkökulma on lopulta oikeassa, jos kumpikaan. Asia on joka tapauksessa pielessä ja siksi korjattava.
Urakehityksen vaikeudet johtuvat naisten kohdalla käytännössä kahdesta asiasta. Rakenteista ja asenteista. Kumpikaan näistä ei ole ratkaistavissa helposti, mutta muuttamalla rakenteita voidaan välillisesti vaikuttaa myös asenteisiin.
Esimerkki rakenteellisesta ongelmasta on edelleen naisille useimmiten kasaantuva vastuu lasten ja kodin hoidosta. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen ei ole nykypäivänäkään tasapuolisen helppoa naisille ja miehille. Edelleen vanhemmuuden kustannukset kaatuvat suurimmalta osin naisten työnantajalle ja muodostavat näin tosiasiallisen haasteen nuorten naisten urakehitykselle.
Kotihoidontuen korvamerkitseminen molemmille vanhemmilla on hyvä askel rakenteellisen ongelman ratkaisemiseen. Vallitsevia asenteita se ei automaattisesti muuta, mutta tosiasiallisten mahdollisuuksien tasa-arvoistuessa myös asenteet perheen ja työelämän yhteensovittamisesta muuttuvat pitkällä aikavälillä varmasti.
Lasse Männistö, Kokoomuksen kansanedustaja