Työn tulevaisuus -tapahtuma henkilöstönedustajille

Perttu Pölönen, futuristi ja tietokirjailija, avasi päivän ensimmäisessä puheenvuorossa tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet, keskittyen teknologian murroksiin, työelämän muutoksiin ja vastuullisuuteen.

Tiivistelmä Perttu Pölösen alustuksesta ’Kuka päättää, onko tekoäly peili, ase vai palvelija?’ on tehty tekoälyavusteisesti. 

Tekoälyn vaikutukset työelämään: Perttu Pölönen käsitteli puheenvuorossaan tekoälyn nopeaa kehitystä, mahdollisuuksia ja haasteita työelämässä. Hän korosti puheenvuorossaan tarvetta ymmärtää tekoälyn käytön rajoitteita ja sopia yhteisistä pelisäännöistä työpaikoilla. 

• Tekoälyn mahdollisuudet ja kustannukset: Perttu Pölönen vertasi tekoälyn kehitystä aiempiin teknologisiin murroksiin, kuten kyntöauran käyttöönottoon, ja korosti, että jokaisella teknologisella edistysaskeleella on sekä hyötyjä että tahattomia seurauksia, jotka voivat vaikuttaa työelämän rakenteisiin ja arvoihin pitkällä aikavälillä. 

• Tekoälyn vaikutus työn arvostukseen: Pölönen nosti esiin, että tekoäly voi muuttaa käsityksiä eri ammattien arvosta ja työntekijöiden suhteellisesta asemasta, kun teknologia alkaa määritellä, mitä pidetään arvokkaana työelämässä ja kuka on relevantti työntekijä. 

Teknologian tahattomat seuraukset: Perttu Pölönen havainnollisti, miten teknologian käyttöönotto voi johtaa odottamattomiin ja pitkäaikaisiin muutoksiin yhteiskunnassa ja työelämässä, ja korosti kriittisen tarkastelun tarvetta. 

• Digitaalisten työkalujen vaikutus arkeen: Pölönen kuvasi, miten esimerkiksi älylaitteet, sovellukset ja mittarit muuttavat käyttäytymistä, tavoitteita ja arvoja. Esimerkiksi liikkumisen, oppimisen ja unen seuraaminen voivat lisätä suorittamisen tarvetta ja vähentää merkityksellisyyttä. 

• Sosiaalisen median pelillistäminen: Pölönen kuvasi, miten sosiaalisen median ominaisuudet, kuten tykkäysnapit ja viestien lukukuittaukset, muuttavat viestintää ja ihmissuhteita, aiheuttaen uusia sosiaalisia paineita ja käyttäytymismalleja. 

• Teknologian suunnittelun moninaisuus: Pölönen painotti, että teknologian suunnittelussa tarvitaan monipuolista osaamista ja erilaisia näkökulmia, jotta ratkaisujen tahattomat seuraukset voidaan huomioida paremmin ja teknologia palvelisi laajempaa käyttäjäkuntaa. 

Arvolähtöinen teknologian käyttö: Perttu Pölönen korosti arvolähtöisen ajattelun merkitystä teknologian kehityksessä ja käytössä ja esitti kysymyksiä, joiden avulla käyttäjät ja kehittäjät voivat arvioida teknologian vaikutuksia omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan. 

• Käyttäjän oma kriittinen pohdinta: Pölönen esitti konkreettisia kysymyksiä, kuten ’millaiseksi teknologian käyttö tekee minut’ ja ’mitä tapoja se juurruttaa’, joiden avulla käyttäjät voivat arvioida teknologian vaikutuksia arvoihinsa ja käyttäytymiseensä. Kriittisen tarkastelun tarve korostuu, sillä teknologia voi myös mahdollistaa impulsiivista toimintaa ja vähentää päätöksenteon harkintaa, mikä puolestaan voi johtaa ei-toivottuihin seurauksiin sekä yksilö- että yhteisötasolla. 

• Vaihtoehtojen näkymättömyys: Pölönen nosti esiin, että teknologian tarjoamat valikot ja vaihtoehdot ohjaavat käyttäytymistä, ja usein jää huomaamatta, mitä mahdollisuuksia jää kokonaan pois, kun valinnat tehdään teknologian ehdoilla. 

• Arvolähtöinen suunnittelu: Pölönen korosti, että teknologian suunnittelussa tulisi huomioida käyttäjän todelliset tarpeet ja arvot, eikä pelkästään tavoitella mahdollisimman monia ominaisuuksia tai vaihtoehtoja. 

• Tulevaisuuden suunta ja optimismin tarve: Perttu Pölönen päätti puheenvuoronsa korostamalla, että tulevaisuuden teknologian kehitystä tulisi ohjata toiveilla ja arvoilla, ei pelkästään huolilla ja ongelmilla, ja haastoi osallistujat pohtimaan, millaista tulevaisuutta halutaan rakentaa tekoälyn avulla. 

• Tulevaisuuden visioiden puute: Pölönen totesi, että tällä hetkellä yhteiskunnasta puuttuu selkeä globaali visio siitä, mihin tekoälyä ja teknologista kehitystä halutaan suunnata, ja kehotti osallistujia pohtimaan, mikä on ihmiskunnan tavoite. 

• Optimismin merkitys: Pölönen painotti, että vaikka teknologian kehitykseen liittyy huolia ja riskejä, on tärkeää säilyttää optimismi ja usko siihen, että tulevaisuutta voidaan rakentaa paremmaksi, ja että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa kehityksen suuntaan. 

• Arvojen heijastuminen valintoihin: Lopuksi Pölönen muistutti, että teknologian ja tekoälyn kehityksessä tulisi pyrkiä siihen, että tehdyt valinnat heijastavat yhteisiä toiveita ja arvoja, eivät pelkästään pelkoja ja uhkakuvia. 

Tiivistelmä Perttu Pölösen alustuksesta on tehty tekoälyavusteisesti. 

Kimmo Rousku on Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija ja VAHTI-pääsihteeri, joka on tehnyt pitkän uran digitaalisen turvallisuuden, riskienhallinnan ja tekoälyn hyödyntämisen parissa. Hänet tunnetaan selkeistä ja käytännönläheisistä puheenvuoroistaan, joissa yhdistyvät syvä asiantuntemus ja kyky tehdä vaikeistakin asioista ymmärrettäviä.

Aiheesta ovat keskustelemassa lisäksi Merja Koistinen, pääluottamusmies, puheenjohtaja If Pro ry ja Asko Mustonen, Head of Intelligent Automation, If. 

Tiivistelmä Kimmo Rouskun puheenvuorosta ‘Tekoäly työssä – mitä riskejä sinun on hyvä tietää?’ on tehty tekoälyavusteisesti. 

• Tekoälyn hyödyntäminen arjessa ja työssä: Kimmo Rousku esitteli käytännön esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä sekä vapaa-ajalla että työelämässä. 

• Tekoälyn käyttökohteet: Kimmo Rousku toi puheenvuorossaan esiin tekoälyn monia käyttökohteita esimerkiksi kielenhuollossa, tiivistelmien tekemisessä, artikkeleiden ja somepäivitysten oikoluvussa sekä raporttien tuottamisessa. Hän mainitsi käyttökohteena myös tekoälyn hyödyntämisen kotona esimerkiksi lasten kotitehtävien selittämisessä ja arjen ongelmien ratkaisemisessa, kuten auton merkkivalojen tulkinnassa. 

• Tekoälyn hyödyt ja yhdistäminen: Kimmo Rousku korosti, että paras yhdistelmä syntyy, kun tekoälyä käytetään yhdessä ihmisen oman ajattelun kanssa. Hän kannusti osallistujia kokeilemaan tekoälyä sekä työssä että vapaa-ajalla ja toi esiin, että monet ideat tekoälyn hyödyntämiseen työpaikalla ovat syntyneet arjen käytöstä kotona. 

• Tietoturva, tietosuoja ja riskienhallinta tekoälyn käytössä 

• Tietojen käsittelyn rajat: Kimmo Rousku painotti, että työtehtävissä työnantajan tulee määritellä, mitä tietoja saa syöttää tekoälypalveluihin. Henkilötietoja, arkaluonteisia tietoja, salasanoja ja luottamuksellisia tietoja ei tule viedä kolmansien osapuolten palveluihin ilman selkeää ohjeistusta. 

• Tekijänoikeudet ja organisaation ohjeistus: Rousku toi esiin, että ostetut tai käyttöoikeudelliset tiedot eivät kuulu tekoälypalveluihin, ja organisaation tulee antaa selkeät ohjeet siitä, mitä tietoja voidaan käsitellä tekoälyn avulla. 

• Tekoälyn harhat, hallusinaatiot ja tiedon oikeellisuus: Kimmo Rousku havainnollisti tekoälyn tuottamien harhojen ja hallusinaatioiden riskejä käytännön esimerkkien avulla ja korosti asiantuntijoiden vastuuta tiedon oikeellisuuden varmistamisessa. Tekoäly voi tuottaa uskottavalta kuulostavaa, mutta virheellistä tietoa. 

• Tiedon tarkistamisen tärkeys: Kimmo Rousku painotti, että asiantuntijoiden tehtävänä on varmistaa tekoälyn tuottaman tiedon oikeellisuus, oli kyseessä sitten kuva, teksti tai video. Hän toi esiin, että uudemmat tekoälymallit ovat parantuneet, mutta edelleen esiintyy virheitä, jotka vaativat ihmisen tarkistusta. 

• Käytännön esimerkit: Kimmo näytti esimerkkejä, joissa tekoäly oli tunnistanut jääkaapin sisällön väärin ja ehdottanut reseptejä virheellisten tunnistusten perusteella. Hän kertoi myös, että tekoälyllä voidaan värittää vanhoja valokuvia ja luoda videoita, mutta totuuden ja fiktion raja voi hämärtyä. 

Tekoälyn käyttöönoton haasteet ja vinkit organisaatioille 

Puheenvuoroa seuranneessa paneelikeskustelussa Merja Koistinen, Asko Mustonen ja Kimmo Rousku jakoivat kokemuksiaan tekoälyn käyttöönoton haasteista ja antoivat konkreettisia vinkkejä erityisesti pienille organisaatioille turvallisen ja hyödyllisen käytön aloittamiseen. 

Keskustelussa tuotiin esiin, että tekoälyn käyttöönotto kannattaa liittää olemassa oleviin rooleihin ja prosesseihin, eikä se vaadi erillistä suurta asiantuntijatiimiä. Oleellista on tarjota henkilöstölle laajasti mahdollisuuksia ja koulutusta tekoälytyökalujen käyttöön ja mahdollisuuksia kokeiluista oppimiseen.  Tietoturvavastaava tai riskienhallinnan henkilö tarvitaan kuitenkin ottamaan vastuuta tekoälyn turvallisesta käytöstä. 

Tiivistelmä Kimmo Rouskun puheenvuorosta ja sen jälkeen käydystä keskustelusta on tehty tekoälyavusteisesti. 

Eva Mantila työskentelee Googlen Pohjoismaisen tiimin maine- ja yritysvastuutyön vetäjänä. Mantila vastaa Googlella mm. digitaitoihin ja tekoälykoulutuksiin liittyvistä ohjelmista.

Aiheesta on keskustelemassa lisäksi hankepäällikkö Ville Meloni, Helsingin kaupunki ja puheenjohtaja Kaisa Soininen, Jyty Metropoli ry.

Tiivistelmä Eva Mantilan puheenvuorosta ‘Tekoälyosaaminen työelämässä’ on tehty tekoälyavusteisesti. 

Eva Mantila avasi tekoälyosaamisen merkitystä työelämässä ja korosti, että tekoäly on perustavanlaatuinen muutos, joka vaatii kriittistä ajattelua, jatkuvaa oppimista ja ihmislähtöistä johtamista. Muutos näkyy erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä, mutta ei välttämättä kosketa kaikkia työtehtäviä samalla tavalla. Tekoäly voi lisätä tuottavuutta, vapauttaa aikaa korkeamman arvon tehtäviin ja mahdollistaa joustavamman ajankäytön. 

Tekoälylukutaidon merkitys kasvaa: 

• Kriittinen ajattelu ja faktantarkistus: Tekoälyn hyödyntäminen työelämässä edellyttää kriittistä ajattelua ja faktantarkistusta, koska tekoäly voi tuottaa virheellistä tietoa tai hallusinaatioita. Työntekijöiden tulee osata arvioida tiedon lähteitä ja tunnistaa, missä tekoälyä on käytetty avustavasti ja missä se on tiedon lähde. 

• Työntekijän ja työnantajan vastuut: Tekoälyn käytössä työntekijän vastuulla on ymmärtää oma roolinsa ja varmistaa työn laatu, vaikka tekoäly olisi apuna. Työnantajan vastuulla on tarjota koulutusta, ohjeistusta ja selkeä visio tekoälyn hyödyntämisestä organisaatiossa sekä huolehtia työntekijöiden osaamisesta myös EU:n tekoälyasetuksen mukaisesti. 

• Tietoturva ja käytännön soveltaminen: Tekoälyn turvallinen käyttö työelämässä tarkoittaa mm. sitä, että työasioita ei tule viedä ulos sovituista järjestelmistä ja että tietoturva on huomioitava tekoälyratkaisuissa. Työpaikoilla tulee sopia, mitä järjestelmiä käytetään ja miten data pysyy organisaation sisällä.  

Puheenvuoron teemoja syvennettiin keskustelussa, johon osallistuivat myös Ville Meloni ja Kaisa Soininen. Kuultiin käytännön esimerkkejä siitä, miten Helsingin kaupungilla on vahvistettu työntekijöiden tekoälyosaamista koulutusten ja kokeilujen kautta. Kaupunki järjestää roolipohjaista koulutusta ja tarjoaa konkreettista tukea tekoälykokeilujen toteuttamiseen. Keskustelussa painotettiin mm. johdon sitoutumisen merkitystä ja tekoälyn merkitystä osana laajempaa tiedolla johtamisen kokonaisuutta.  

Keskustelussa myös tunnistettiin, että Julkisella sektorilla muutosta hidastavat lainsäädäntö, tietojärjestelmien moninaisuus ja muut rakenteelliset tekijät. Samalla nähtiin, että julkisella sektorilla olisi suuria mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä esimerkiksi työn sujuvoittamisessa. Avointa keskustelua ja henkilöstön laajaa osallistamista pidetään välttämättöminä tekoälymuutoksen onnistumiselle. 

Tiivistelmä Eva Mantilan puheenvuorosta ja sen jälkeen käydystä keskustelusta on tehty tekoälyavusteisesti.

Tiivistelmä Antti Palolan puheenvuorosta on laadittu tekoälyavusteisesti 

Antti Palola nosti puheenvuorossaan esille ajankohtaisia työelämän ilmiöitä ja kehittämishaasteita. Hän nosti esiin näkökulmia liittyen teknologian ja tekoälyn työelämävaikutuksiin ja teki huomioita hyvinvointiyhteiskunnan kehitykseen liittyvistä haasteista Suomessa. Hän muistutti, että hyvinvointiyhteiskunta ja Suomen menestys on luotu neuvottelemalla ja sopimalla niin, että yritetään pitää kaikki ihmiset mukana. Palola peräänkuulutti reiluutta ja yhteistä vastuuta huolehtia yhteiskunnan heikoimmista, kuten lapsista, sairaista ja vanhuksista.  

Palolan puheenvuoron jälkeen julkistettiin STTK:n vuoden luottamusmies, joka on Merja Forsman. Hän työskentelee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja on Kirkon alojen jäsen.

Tiivistelmä Anna-Mari Wallenbergin puheenvuorosta teemasta ’Tekoälyn etiikka’ on tehty tekoälyavusteisesti. Hän on konsortionjohtaja ja kognitiotieteen dosentti Helsingin yliopistolla.

Anna Mari Wallenberg esitteli tekoälyn etiikan kehitystä työelämässä korostaen EU:n tekoälyasetuksen vaikutuksia ja työnantajien vastuuta eettisten riskien arvioinnissa sekä henkilöstön tekoälylukutaidon kehittämisessä. 

• Etiikkakeskustelun kehitys: Anna Mari Wallenberg kuvasi, kuinka tekoälyn etiikasta on keskusteltu jo vuosia, ja miten painopiste on siirtynyt abstrakteista periaatelistoista konkreettisiin käytännön ohjeisiin ja sääntelyyn, erityisesti EU:n alueella. 

• EU:n tekoälyasetus: EU:n tekoälyasetus on osittain astunut voimaan ja määrittelee kriittiset tekoälyn käyttömuodot, jotka vaativat erityistä eettistä arviointia, kuten kasvojen- ja puheentunnistuksen käyttö työpaikoilla. 

• Eettisten riskien arviointi: Työnantajien tulee arvioida tekoälyjärjestelmien käytön perusoikeusvaikutukset, erityisesti rekrytoinnissa, palkitsemisessa ja työsuojelussa, sekä tiedottaa työntekijöille tekoälyn käytöstä. 

• Tekoälylukutaito: Tekoälylukutaito sisältää sekä teknisen ymmärryksen että kyvyn arvioida perusoikeusvaikutuksia ja pohtia, mihin tekoälyä kannattaa käyttää. Työnantajien tulee tarjota tähän riittävä koulutus. 

Puheenvuoron teemoja syvennettiin keskustelussa, johon osallistuivat myös HUS:in pääluottamusedustaja Elina Manninen ja Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen. Keskustelussa kuultiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä hyödynnetään sosiaali- ja terveyden huollon palveluissa kuten diagnostiikassa. Keskustelussa painotettiin, että työntekijän tulee aina tarkistaa tekoälyn tuottamat vastaukset ennen niiden välittämistä eteenpäin, koska vastuu lopullisesta tiedosta on ihmisellä, ei järjestelmällä. 

Keskustelussa pohdittiin myös tarvetta selkeisiin ja ajantasaisiin ohjeisiin työpaikoilla siitä, mitä tekoälytyökaluja saa käyttää ja mihin eri tarkoituksiin. Puutteellinen ohjeistus voi lisätä turhautumista. Keskustelussa tunnistettiin myös tarve jatkuvalle koulutukselle tekoälyn käytössä, jotta kaikki työntekijät pysyvät kehityksessä mukana ja osaavat hyödyntää uusia työkaluja vastuullisesti. Tuotiin myös esille, että koulutusta ja työkalujen käyttöönottoa tulee kehittää yhdessä työpaikoilla, jotta järjestelmät vastaavat työntekijöiden todellisia tarpeita ja mahdollistavat sujuvan arjen. 

Tiivistelmä Anna-Mari Wallenbergin puheenvuorosta on tehty tekoälyavusteisesti.

Teknologian suuri kertomus alkaa hiekanjyvästä – Linda Liukas näyttää, miten tekoälystä tulee ymmärrettävää, kuinka leikki tuodaan takaisin teknologiaan ja miten pienet kokeilut muuttavat työn arkea.

Linda Liukas on Pariisissa asuva kirjailija ja kuvittaja, jonka Hello Ruby -kirjasarjaa on käännetty yli 40 kielelle. Hän suunnittelee tietokoneteemaisia leikkipuistoja ja on juuri julkaissut ensimmäisen aikuisille suunnatun Nähdä maailma hiekanjyvässä kirjansa.

Tiivistelmä Linda Liukkaan puheenvuorosta ’Maailma hiekanjyvässä – teknologia, luovuus ja työn tulevaisuus’ on tehty tekoälyavusteisesti. 

Linda Liukas pohti puheenvuorossaan, miten teknologiaa ja tekoälyä voidaan tehdä ymmärrettävämmäksi konkreettisten esimerkkien avulla ja korostaen lasten ja aikuisten osallistumista teknologian käsitteiden haltuunottoon. Hän painotti, että fyysinen tekeminen auttaa muistamaan ja omaksumaan teknisiä prosesseja. 

• Sanaston kehittäminen: Linda Liukas toi esiin, että teknologian nopea kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa yhteiskunnalta puuttuu riittävä sanasto kuvaamaan uusia ilmiöitä, mikä vaikeuttaa muutoksen ymmärtämistä ja arvostamista. 

• Teknologian monipuolinen historia: Linda Liukas kuvasi tietokoneen historian monimuotoisuutta, jossa yhdistyvät sekä matemaattiset että käytännölliset innovaatiot, ja korosti, että tulevaisuuden teknologia tarvitsee erilaisia osaajia ja näkökulmia. 

• Kehollisuuden merkitys teknologiassa: Linda Liukas muistutti, että vaikka teknologia kehittyy kohti virtuaalisuutta, ihmiset ovat edelleen fyysisiä olentoja ja kehollinen kokemus on tärkeä osa teknologian ymmärtämistä ja käyttöä. 

• Tekoälyn murros ja uudet työtavat: Linda Liukas käsitteli tekoälyn ja koneoppimisen tuomia muutoksia työelämään, selitti ohjelmoinnin ja tekoälyn eroja sekä korosti uudenlaisten kysymysten ja luovuuden merkitystä tekoälyn aikakaudella.  

• Ohjelmoinnin muutos tekoälyn myötä: Linda Liukas selitti, että perinteisessä ohjelmoinnissa ongelmat ratkaistiin tarkkojen ohjeiden avulla, kun taas tekoälyssä ja koneoppimisessa tietokoneelle annetaan esimerkkejä, joiden perusteella se oppii mallintamaan ilmiöitä. 

• Kielimallit ja generatiivinen tekoäly: Suuret kielimallit, kuten ChatGPT, perustuvat todennäköisyyksiin ja hyödyntävät valtavia määriä ihmiskunnan kirjoitettua tietoa, mikä mahdollistaa uudenlaisten kysymysten esittämisen ja tiedon luomisen. 

• Tekoälyn vaikutus työelämään: Linda Liukas vertasi tekoälyn tuomaa murrosta taulukkolaskentaohjelmien käyttöönottoon, jossa aluksi pelättiin työpaikkojen menetystä, mutta lopulta syntyi mahdollisuus tehdä uusia asioita ja kysyä uudenlaisia kysymyksiä, joka vapautti aikaa luovempaan ajatteluun. 

• Teknologian tulevaisuuden visiointi: Linda Liukas esitti näkemyksiä tulevaisuuden teknologiasta, kuten sieniä hyödyntävistä tietokoneista ja älykkyyden laajentumisesta ihmisten ulkopuolelle, sekä korosti yhteisöllisyyden ja monimuotoisuuden merkitystä teknologian kehityksessä. Liukas visioi, että tulevaisuuden älykkyys ei rajoitu ihmisiin, vaan siihen osallistuvat myös kasvit, hyönteiset ja tekoäly, mikä mahdollistaa uudenlaisen yhteyden rakentamisen eri olentojen välillä. Hän Liukas painotti, että teknologian kehityksessä tarvitaan monipuolista joukkoa ihmisiä ja tarinoita, ja että teknologian ymmärtäminen ja kehittäminen on yhteinen tehtävä, johon kaikki voivat osallistua. 

• Suomalaisten ohjelmoijien historia: Linda Liukas kertoi suomalaisen ohjelmoinnin historiasta, nosti esiin ensimmäisiä naisohjelmoijia ja heidän rooliaan yhteiskunnallisissa tietojärjestelmissä, sekä korosti tarinoiden ja historian merkitystä teknologian ymmärtämisessä. Ensimmäiset suomalaiset ohjelmoijat olivat reikäkortin lävistäjiä, jotka työskentelivät suurissa yhteiskunnallisissa organisaatioissa kuten Kelassa ja Valtion tietokonekeskuksessa. Ohjelmoijat ratkaisivat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia, kuten rintamamiesten eläkkeet ja sosiaaliturvan laskenta, ja että heidän työnsä muodosti perustan suomalaiselle tietotekniikalle. 

Tiivistelmä Linda Liukkaan puheenvuorosta on tehty tekoälyavusteisesti.