Ylen jutussa 8.9. otsikoitiin: ”Ennen nuoret lopettivat työn ja lähtivät Balille surffaamaan, nyt halutaan turvaa, rahaa ja vakituinen työ.”
Muinaisena journalistina ymmärrän ja hyväksyn vetävän otsikkotyylin. Mutta oikeasti: kuka nyt yllättyi siitä, että nuoret haluavat aivan samoja asioita työelämältä kuin suurin piirtein kaikki muutkin.
Jutussa haastateltu henkilöstöpalveluyrityksen asiantuntija viittaa koronapandemiaan, joka muutti nuorten asenteen. Ammattiyhdistysliikkeessä nuorten suhtautumista työelämään on mitattu jo paljon ennen korona-aikoja. Vaikka nuorille on ollut tärkeää esimerkiksi mielenkiintoiset tehtävät ja urakehitys, palkka on aina keikkunut enemmän ja vähemmän kärkisijalla motivaatiotekijänä.
Nuoria kesätyöntekijöitä voidaan kohdella todella kaltoin eikä vähiten palkan kanssa venkoillen.
Työnantajien näkökulmastahan tämä tietysti voi järkyttää – että nuorelleko pitää ihan maksaa palkkaa? Voisi kuvitella, että se on itsestään selvää, mutta esimerkiksi palkansaajakeskusjärjestöjen Kesäduunari-palvelu on vuosien mittaan osoittanut, että ei sekään asia täysin selvä kaikille työnantajille tunnu olevan. Nuoria kesätyöntekijöitä voidaan kohdella todella kaltoin eikä vähiten palkan kanssa venkoillen.
Mistä lopulta on kyse, kun nuori sanoo, että palkka on tärkeintä? Tuskin sitä halutaan vain siksi, että voi haaveilla Balin aalloista tai Levin rinteistä. Nuori haluaa turvaa, ja rahalla sitä saa.
Turva työelämässä ei tarkoita samaa kuin kulkeminen yöllisellä kadulla. Nuori haluaa rahaa, jotta hän voi maksaa ruokansa, asuntonsa, vaatteensa, mahdolliset lääkkeensä, älylaitteensa ja hankkia mieluisen harrastuksen. Hän haluaa turvallisen arjen perusasioiden kautta. Parempi taloudellinen asema mahdollistaa myös perheellistymisen. Kaiken maailman melskeen keskellä on täysin ymmärrettävää, että palkan ja myös vakituisen työsuhteen merkitys korostuu.
Nuorten työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvin huono. Työttömiä alle 25-vuotiaita työnhakijoita on nyt lähes 50 000. Heinäkuun lopussa heitä oli työttömänä 15 prosenttia enemmän kuin vuosi takaperin. Mielikuva Balilla surffaavasta nuoresta on ylipäätään aika lapsellinen ja tuskin koskaan on koskettanut muutamaa ihmistä enempää. Toki suotakoon se heille, jotka sitä tärkeänä pitävät. Taloudellisesti huoleton elämä ei kuitenkaan ole enemmistön arkea.
Henkilöstöyrityksen kyselyyn vastasi 4 500 nuorta, ja suurimmat vastaajaryhmät löytyivät tekniikan, kaupan ja it-alan ammattilaisista. Rohkenen arvioida, että kuuluisa siperia on opettanut. Vielä jokin aika sitten uskottiin, että esimerkiksi it-alalla työtä riittää ja osaajista suorastaan kilpaillaan. Tänään tiedämme, että silläkin alalla työttömyys on tullut osaksi alan arkea. Tekoälyn ja digitalisaation edetessä mikään ala tuskin on turvassa työttömyydeltä.
Kaiken ytimessä on palkka.
Henkilöstöpalveluyrityksen asiantuntija totesi jutussa, että ”kyllä nuorille on edelleen tärkeää, että työnantaja toimii avoimesti ja oikeudenmukaisesti”. Mistä muusta palkassakaan on lopulta kyse kuin siitä, että se maksetaan oikeudenmukaisin perustein ja ne kerrotaan avoimesti?
Ylipäätään pitäisi aika tavalla varoa luokittelemasta työntekijöitä työelämässä vahvasti. Olimme sitten nuoria tai ikääntyviä, noviiseja tai konkareita, uraorientoituneita tai normaaliin duunipäivään tyytyväisiä: työ turvaa elannon. Siksi kaiken ytimessä on palkka.
Marja-Liisa Rajakangas
Kirjoittaja on STTK:n viestinnästä vastaava johtaja.
