Suomen talouskeskustelua on viime vuosina hallinnut yksi ajatus. Jos talous ei kasva, syynä ovat liian korkea verotus, liian vahva työntekijän suoja tai liian jäykät työmarkkinat. Tätä viestiä ovat toistaneet niin elinkeinoelämän järjestöt kuin monet poliitikotkin. Ratkaisuksi on tarjottu työehtojen heikentämistä, sosiaaliturvan leikkauksia, verokevennyksiä yrityksille ja työmarkkinoiden ”joustavoittamista”. Ongelma on se, että näyttö tämän selityksen puolesta on heikko.
Jos Suomen kasvun keskeinen ongelma olisi ollut verotus tai työmarkkinoiden jäykkyys, pitäisi viime vuosien uudistusten näkyä jo talouskasvussa. Yritysverotusta on kevennetty, paikallista sopimista lisätty, työmarkkinoita uudistettu ja työntekijöiden turvaa heikennetty kilpailukyvyn nimissä. Silti Suomen talouskasvu on jäänyt vaatimattomaksi. Ehkä ongelmaa onkin etsitty väärästä paikasta.
”Suomalaisissa yrityksissä ei tavoitella kasvua riittävän kunnianhimoisesti.”
Mielenkiintoista kyllä, tämän on tunnistanut myös EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell. Hänen viestinsä on ollut poikkeuksellisen suora: suomalaisissa yrityksissä ei tavoitella kasvua riittävän kunnianhimoisesti. Cantell on todennut, että yritysten pitäisi aktiivisemmin etsiä kasvun mahdollisuuksia. Hän on myös kysynyt, hyödyntävätkö yritysten omistajat ja hallitukset todella kaiken potentiaalinsa. Vielä suoremmin hän on arvioinut, että vain pieni osa suomalaisista yrityksistä asettaa kasvun ja uudistumisen toimintansa keskiöön ja että ilman yritysten suurempia kasvuhaluja Suomen taloutta ei saada nousuun. Nämä puheenvuorot ovat merkittäviä juuri siksi, että ne tulevat elinkeinoelämän sisältä.
Uskaltaako suomalainen yritys kasvaa?
Liian usein keskustelussa syntyy vaikutelma, että talouskasvu olisi ennen kaikkea työntekijöiden vastuulla. Työn pitäisi olla halvempaa, työntekijöiden joustavampia ja työehtojen heikompia. Yritysten rooli jää taka-alalle. Todellisuudessa yritysten johto ja omistajat tekevät päätökset investoinneista, tuotekehityksestä, kansainvälistymisestä ja uusille markkinoille laajentumisesta. Yritykset päättävät, tavoitellaanko kasvua vai tyydytäänkö nykyiseen asemaan. Jos kasvua ei synny, on perusteltua kysyä myös yrityksiltä, miksi näin on.
Yritykset päättävät, tavoitellaanko kasvua vai tyydytäänkö nykyiseen asemaan.
Suomen ongelma ei näytä olevan se, etteivät työntekijät olisi tehneet osuuttaan. Ongelma näyttää pikemminkin olevan se, että liian harva yritys on valmis ottamaan kasvun vaatimia riskejä. Kasvua ei synny sillä, että työntekijöiden asemaa heikennetään vuosi toisensa jälkeen.
Kasvu syntyy investoinneista, innovaatioista, uusista tuotteista ja rohkeudesta vallata uusia markkinoita. Juuri tästä Aaro Cantell on puhunut. Siksi Suomen talouskeskustelussa olisi aika siirtää huomio pois työmarkkinoiden väitetystä jäykkyydestä ja kohti paljon olennaisempaa kysymystä: Miksi niin moni suomalainen yritys tyytyy nykyiseen kokoonsa sen sijaan, että pyrkisi kasvamaan? Niin kauan kuin tähän kysymykseen ei löydy vastausta, verotuksen tai työmarkkinoiden syyttäminen jää enemmän ideologiseksi selitykseksi kuin uskottavaksi talousanalyysiksi.
Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti
