Työllisyyspoliittinen tuki yhdistyksille ja säätiöille

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle

Onko ehdotus uudesta tuesta ja sillä tuettavasta toiminnasta kannatettava?

STTK: Kyllä

Näkemyksenne tuen tarkoituksesta ja tuettavan toiminnan kohderyhmästä?

    Kohderyhmä on rajattu erityisesti pitkään työttömänä olleisiin ja tuen tarkoitus on edistää pitkään työttömänä olleiden työllistymistä. On perusteltua, että työllisyyspolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota pitkään työttömänä olleiden ja vaikeasti työllistyvien työllistymisen edellytyksiin. 

    Näkemyksenne tuen kohdentamisesta yhdistyksille ja säätiöille (108 §)?

    On perusteltua, että työllisyyspoliittinen tuki kohdentuu yhdistyksille ja säätiöille. Se voi mahdollistaa näille toimijoille nykyistä monipuolisemman osallistumisen pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämiseen.

    Näkemyksenne tuen hakijaa/saajaa koskevista edellytyksistä (109 §)?

    Tukea voi saada, jos yhdistyksen tai säätiön toiminta on jatkunut vähintään vuoden. Rajaus on perusteltu, koska näin voidaan arvioida ja varmistaa järjestettävän toiminnan laatua. Tukea voitaisiin myöntää vain erityisen painavasta syystä työnantajalle, joka on syyllistynyt ulkomaisen työvoiman luvattomaan käyttöön. STTK katsoo, ettei tukea pitäisi voida myöntää ollenkaan ulkomaisen työvoiman luvattomaan käyttöön tai muihin väärinkäytöksiin syyllistyneelle työnantajalle. Tuella rahoitettava toiminta kohdentuu heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Tämä korostaa järjestäjän moitteettoman historian tarvetta.

    Näkemyksenne tuettavan toiminnan rajoituksista (110 §)?

    On perusteltua, että työllisyyspoliittista tukea käytetään vaikuttavaan pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistymisen edellytysten parantamiseen.

    Näkemyksenne esityksessä kuvatusta tuettavasta toiminnasta? Onko tuettavaa toimintaa kuvattu riittävästi?

    Esityksen mukaan tuella järjestettävän toiminnan sisältöä ja toteutustapoja ei ole mahdollista määritellä tyhjentävästi. On ymmärrettävää, että toteuttamistapoja haluta määritellä tarkasti. Samalla tuetun toiminnan osa-alueiden suuntaa antava määrittely voisi olla hyödyllistä. Lain yksityiskohdat voivat johtaa siihen, ettei pystytä varmistumaan riittävästä ja riittävän laadukkaasta toiminnasta kaikilla alueilla.

    Näkemyksenne tuen määrää ja kestoa koskevista ehdotuksista (111 §)?

    Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tuen määrä olisi enintään 100 prosenttia tuella katettavista kustannuksista. Siitä päätettäessä työvoimaviranomaisen olisi otettava huomioon ainakin avustettavan toiminnan sisältö, kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä ja henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarve.

    On perusteltua, että tuen määrä voi olla jopa 100 prosenttia tuella katettavista kustannuksista. Toisaalta tuen määrä perustuu työvoimaviranomaisen harkintaan, mikä voi johtaa alueelliseen epäyhdenvertaisuuteen. Tämän toteutumisen todennäköisyyttä voi vähentää esimerkiksi laatimalla työvoimaviranomaisille soveltamisohjeet.

    Näkemyksenne työttömyysturvaa koskevista ehdotuksista?

    Esityksessä ehdotettu toiminta on työttömyysturvan jatkumisen kannalta velvoittavaa. Toimintaan osallistuminen täyttäisi työssäolovelvoitetta tietyin edellytyksin. Ehdotukset ovat perusteltuja.

    Näkemyksenne esitysluonnoksessa olevista vaikutusarvioista?

    Esityksen arvion perusteella suoria työllisyysvaikutuksia on korkeintaan vähän. Vuositasolla toimintaan osallistuisi noin 4500–6000 henkilöä. Esityksen mukaan rahoitustarve on 13 miljoonaa euroa, mikä lisätään valtionosuuksiin.

    Käytännössä toiminnan mahdollisuudet tukea työllistymisen edellytyksiä ja työllistymistä riippuvat rahoituksesta. Tämä voi johtaa myös alueelliseen vaihteluun palvelun saatavuudessa ja tätä kautta epäyhdenvertaiseen kohteluun. Tilannetta on tarpeen seurata tuen tultua voimaan.

    Mitä muuta haluatte lausua esityksestä?

    On hyvä, että työllisyyspolitiikassa otetaan askeleita kohti aktiivisempaa ja vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistymistä edistävää politiikkaa.

    On tärkeää, että tuen toimeenpanoa ja tuloksia seurataan ja arvioidaan ja tuen riittävästä rahoituksesta huolehditaan.

    Lisätietoja STTK:ssa: Tom-Henrik Sirviö