Hallituksen päätös yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamiseksi on silmänkääntötemppu.
– Päätöksellä ei puututa riittävästi järjestelmän suurimpaan ongelmaan eli alivakuuttamiseen. Veronmaksajat joutuvat tukemaan yrittäjien eläkejärjestelmää jo nyt noin 600 miljoonalla eurolla vuosittain. Jatkossa yrittäjille jäisi mahdollisuus valita maksut todellisten ansioiden sijaan laskennallisilla työtuloilla. Se suosii hyvätuloisia yrittäjiä. Alivakuuttaminen siis jatkuu, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi toteaa.
STTK korostaa, että eläkejärjestelmän tehtävä ei ole tukea yrityksiä. Lakisääteiseen sosiaaliturvaan sisältyy myös huonosti ajatus, että maksutavan voi valita.
Hyvinvointivaltion pohjan mureneminen jatkuu
Hallitus päätti riihessä noin 520 miljoonan euron lisäleikkauksista. Ne kohdistuvat palvelujärjestelmän ytimeen.
– Hyvinvointivaltion pohjan mureneminen vain jatkuu. Hyvinvointialueet kamppailevat jo nyt kansalaisten palvelutarpeeseen vastaamisen kanssa ja sote-järjestöihin tehdyt leikkaukset tulevat näkymään palvelutarpeen kasvuna. Samalla hallitus jatkaa rahoituksen painopisteen siirtämistä asiakasmaksuihin, vaikka kotitalouksien maksuosuus on jo nykyisin kansainvälisesti vertaillen korkea, Kirvesniemi sanoo.
Kehysriihessä päätettiin vuonna 2030 lähes 170 miljoonaan euroon yltävistä lisäleikkauksista valtionhallintoon. Vuoteen 2030 mennessä leikkaukset valtionhallintoon nousevat jo noin 700 miljoonaan euroon.
– Hallituksessa on selvästi ostettu puhe paisuneesta julkisesta sektorista, mutta totuus on toinen. Leikkaukset heikentävät palveluiden laatua ja viranomaisten toimintakykyä. Jo nyt on havaittavissa haasteita luvituksissa ja investointien viivästymistä. Valtionhallinnon leikkaukset uhkaavat siis jo talouskasvuakin.
Kurjistamalla kasvu ei käynnisty
Suomen talouspolitiikan syvistä ongelmista kertoo se, että vuodenvaihteessa Suomen talouskasvu oli Euroopan heikompien ja työttömyys Euroopan korkeimpien joukossa.
– Tilanne ei tule lähiaikoina muuttamaan, jos se on kehysriihipäätöksistä kiinni. Hallitus päätti talous- ja tuottavuuskehityksen kannalta olennaisen TKI-rahoituksen leikkauksista. Samalla hallitus tuhlaa lähes 80 miljoonaa kotitalousvähennyksen korottamiseen, vaikka vähennys ei tutkimuksen mukaan edistä työllisyyttä vaan kohdistuu hyvätuloisiin ja muutenkin palveluita käyttäviin, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö muistuttaa.
Kehysriihessä ei kiinnitetty riittävästi huomiota edelleen historiallisen korkealla olevaan työttömyyteen. Panostukset kohdentuvat lähinnä nuorten työllistymisseteliin ja pitkäaikaistyöttömien osaamisseteliin
– Hallituksen lisäpanostukset työllistymisseteliin herättävät lähinnä kysymyksiä, koska ensimmäiset tiedot setelin toiminnasta eivät lupaa hyvää. Hallituksella olisi ollut täydellinen paikka päättää nuorisotakuun uudistamisesta ja suojaosien palauttamisesta, mutta ne jäivät nyt tekemättä, Sirviö toteaa.
Hallitus ei kehysriihessään myöskään perunut yhteisöveron alennusta eikä puuttunut listaamattomien osinkojen verotukseen, joka on useiden arvioiden mukaan tuottavuuskehitykselle haitallinen.
– Lisäleikkaukset olisi voitu välttää perumalla yhteisöveroale ja silti Suomen yhteisöverokanta olisi pysynyt OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Lisäksi yhteisöveroalesta seuraa lähinnä kiihtyvä julkinen velkaantuminen, koska tutkimuksen perusteella se tuskin vauhdittaa talouskasvua, Sirviö toteaa.
Lisätietoja: Tom-Henrik Sirviö, puh. 040 684 2251
