Hallitusohjelmassa on useita paikallisen sopimisen toimivuuteen ja rakenteeseen vaikuttavia kirjauksia. Ohjelman toimeenpanoa varten perustettiin kolmikantainen työryhmä (5.7.2023‒ 31.1.2024). Sen tehtävä oli valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu mietintö ja ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi.
Työryhmän jäsenenä STTK jätti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa yhteisen eriävän mielipiteen hallituksen esitysluonnokseen. STTK täydensi eriävää mielipidettä myös omalla lausunnolla
Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 5.9.2024.
Mistä on kyse lyhyesti?
- Paikallinen sopiminen laajenee järjestäytymättömiin yrityksiin.
- Työehtosopimuksissa tulisi sopia vaihtoehtoinen paikallisen sopimisen osapuoli, jos luottamusmiestä ei ole. Jos vaihtoehtoista mallia ei ole, paikallisen sopimuksen voi tehdä luottamusvaltuutetun kanssa.
- Jatkossa työehtosopimuksella ei voitaisi rajata paikallisen sopimisen määräyksiä koskemaan vain järjestäytyneitä työnantajia.
- Uusi sääntely koskee yksityistä sektoria ja valtiota.
- Jatkossa työlainsäädännön säännöksistä voi poiketa aikaisempaa laajemmin myös yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla.
- Paikallisen sopimisen menettelytapamääräyksiä on noudatettava myös järjestäytymättömissä yrityksissä.
- Viitetyöehtosopimuksessa on hyvä määritellä, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan.
- Työehtosopimuksessa tulee yksilöidä, mistä tarkkaan ottaen voidaan sopia paikallisesti.
- Työehtosopimusten paikallisen sopimisen vaihtoehdot eivät saa rajata työnantajaa soveltamisalan ulkopuolelle koon tai järjestäytymisen perusteella.
- On aina huolehdittava siitä, että kaikki tietävät, mitä paikallisesti on sovittu.
- Henkilöstön edustajan on saatava riittävästi tietoa paikallisen sopimisen sujuvoittamiseksi.
- Järjestäytyneissä yrityksissä paikallinen sopimus on yleensä osa työehtosopimusta.
- Järjestäytymättömissä yrityksissä paikallinen sopimus on aina vain työsopimustasoinen sopimus. Sillä ei ole työehtosopimuksen oikeusvaikutusta.
- Uusi sääntely astuu voimaan 1.1.2025.