Budjettiriihen esityksistä unohtui oikeudenmukaisuus ja toivo paremmasta

Hallituksen budjettiriihessä laitettiin lähinnä toimeen aiempia hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin euroon. Kovasta sopeutuksesta huolimatta – tai oikeastaan sen vuoksi – talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.

– Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että matalasuhdanteeseen osuva sopeutus usein epäonnistuu velkasuhteen kääntämisessä. Finanssipolitiikan liiallinen kiristäminen uhkaakin pidentää Suomen taantumaa entisestään ja alentaa pysyvästi kasvunäkymiä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Julkisen talouden vahvistamiseksi olisi STTK:n mielestä ollut tarjolla oikeudenmukaisempiakin keinoja, jotka eivät olisi leikanneet talouskasvua.
– Esimerkiksi yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten kasvattaminen ei ole lisännyt lääkärikäyntejä tai purkanut hoitojonoja, mutta lisää julkisia menoja puoli miljardia euroa hallituskauden aikana. Käytännössä korvausten kasvattaminen kohdistui jo ennestään yksityisiä lääkäripalveluita käyttäviin. Kela-korvausten peruminen olisi helppo tapa vahvistaa julkista taloutta, Lainà ehdottaa.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen korjaaminen on ollut jo pitkään taloustieteilijöiden suosima ja STTK:nkin kannattama keino vahvistaa julkista taloutta.
– Asiaan olisi pitänyt vihdoin puuttua. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus vääristää investointeja ja heikentää tuottavuuden kasvua. Sen korjaaminen puolestaan vahvistaisi julkista taloutta ja vauhdittaisi talouskasvua.

Osaamisesta leikkaaminen lyhytnäköistä politiikkaa

Hallituksen budjettiriihi ei onnistunut luomaan toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen, mitä olisi nyt kipeästi kaivattu taantuman selättämiseksi ja kansakunnan yhtenäistämiseksi.
– Myönteistä budjettiriihen päätöksissä sentään on maksuttomien oppimateriaalien palautus toisen asteen koulutuksessa kahdeksantoista vuotta täyttäneille. Sen sijaan korvaavat säästöt toisen asteen hankerahoituksesta ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta nipistämällä eivät ole perusteltuja. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen saa jatkoa, ja jälleen osaamisesta leikataan. Tämä on hallituksen lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei vahvista julkista taloutta pidemmällä aikavälillä, Lainà kritisoi.

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä leikataan 58 miljoonaa euroa.
– Tehokas kotoutuminen on tärkeää maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Siitä leikkaaminen vaikeuttaa Suomeen sopeutumista ja on myös huonoa työllisyyspolitiikkaa.

STTK arvioi myös, että alennetuista väylämaksuista luopuminen kasvattaa elinkeinoelämän kuljetuskustannuksia ja heikentää osaltaan Suomen kilpailukykyä.

Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.

Ajankohtaista

12.5.2025

Ammattiliitto Pro: Lakkovaroitus Helsingin ja Turun yliopistoon – lakkoon on menossa 13 000 yliopistolaista

Lue
12.5.2025

Strategiansa päivittänyt Ammattiliitto Pro panostaa vahvuuksiinsa ja monimuotoisuuteen

Lue
9.5.2025

Onko EU edelleen suomalaisen palkansaajan ystävä?

Lue
9.5.2025

Sosiaalialan järjestöihin syntyi vastuullinen sopimusratkaisu

Lue
8.5.2025

Pron edustajisto: Ilman liittoja ei ole työelämän tasa-arvoa

Lue
8.5.2025

Hallitusohjelman tilaajat verolle

Lue
6.5.2025

Jyty: Kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuspaketti tuo hyvät korotukset ja takaa työrauhan lähes kolmeksi vuodeksi

Lue
6.5.2025

Tehy: Uusi virka- ja työehtosopimus hyväksytty Kunta- ja hyvinvointialalle – Keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla yli 14 prosenttia

Lue