Noin puolet korkeakouluharjoitteluista on palkattomia. Näin tietää kertoa nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n työelämädelegaattien selvitys. Joillain aloilla palkattomat harjoittelut ovat todella yleisiä: esimerkiksi vain noin kymmenen prosenttia sosiaali- ja terveysalan harjoitteluista on palkallisia. Kehityksen suunta on huolestuttava.
Palkattomalla harjoittelulla on useita kielteisiä vaikutuksia nuoren opiskelijan elämään. Palkattomuus luo painetta toisen työn hankkimiseen harjoittelun ohelle, jolloin nuori ei ehdi palautua opiskeluista ja työnteosta. Jos taas nuori päättää ottaa toisen työn sijaan opintolainaa, hän velkaantuu kattaakseen harjoittelun ajan kuluja. Yhä useampi nuori päätyy opintolainan ottamiseen elinkustannusten rahoittamiseksi.
Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2023 -selvityksen mukaan joka kuudes opiskelija on huolissaan siitä, että ei selviä lainoistaan. Saman selvityksen mukaan 40 prosenttia vastanneista nuorista nosti lainaa odottamattomiin menoihin ja 25 prosenttia päivittäisiin tarpeisiin.
Jos nuori joutuu tekemään ilmaista työtä, se antaa huonon ensivaikutelman työelämästä. Samalla ilmaiseksi töiden tekeminen antaa heikot lähtökohdat nuoren ammatti-identiteetin kehittymiselle. On tärkeää, että jokaista nuorta kannustetaan siirtymään työelämään.
Palkallinen harjoittelu parantaisi nuoren elämänlaatua monella tavalla. Reilu palkka tehdystä työstä osoittaa, että työnantaja arvostaa nuoren harjoittelijan osaamista. Tämä taas lisää nuoren itsevarmuutta ja kehittää hänen ammatti-identiteettiään. Samalla asianmukainen palkka vahvistaa nuoren opiskelijan taloutta ja edistää hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.
Miro Friman
Kirjoittaja on STTK:n viestinnän harjoittelija
