Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle

Johdanto

STTK pitää hyvänä, että huoltovarmuuden tavoitepäätösluonnoksessa kuvataan laajasti muuttuneen turvallisuusympäristön asettamia vaatimuksia kansalliselle varautumiselle sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiselle tulevaisuudessa. Tavoitepäätösluonnoksen valmistelu eri sidosryhmiä kuullen on tukenut valmistelun laatua, sitouttanut osapuolia yhteistyöhön ja edistää siten Valtioneuvoston päätöksen tavoitteita.

Huoltovarmuuden toteuttamisen lähtökohdat

STTK ry pitää esitettyjä huoltovarmuuden toteuttamisen lähtökohtia perusteltuina. Eri vastuutahojen roolia ja rajapintoja varautumisessa kuvataan normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Vaikka kokonaisturvallisuus koostuu eri toimijoiden yhteistyöstä, tehokas varautuminen nykyisessä turvallisuusympäristössä edellyttää vastuiden kirkastamista ja selkeää johtamista. Varautuminen edellyttää lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen ja muiden vastuuviranomaisten resurssoinnin lisäämistä.

Kehittämiskohteiden taustat ja tavoitteet

Huoltovarmuuden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Erilaiset hybridiuhat edellyttävät käytännössä hyvin laajaa ja jatkuvaa strategista varautumisyhteistyötä. Päätöksessä kuvataan kattavasti kriittisen infrastruktuurin ja digitaalisen yhteiskunnan turvaamista sekä kybervaikuttamiseen varautumista. STTK pitää tärkeänä, että myös strategisen viestinnän toimintamalli päivitetään torjumaan disinformaatiovaikuttamista, tukemaan henkistä kriisisietokykyä ja vahvistamaan demokratiakehitystä muuttuneessa toimintaympäristössä. Digitaalisen infrastruktuurin turvaaminen on keskeistä yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämiseksi.   

Osaavan työvoiman saatavuus on keskeistä huoltovarmuustyössä. On myönteistä, että huoltovarmuuskriittisen henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi laaditaan tiekartta ja koulutustarpeita kartoitetaan. Samalla on huolehdittava siitä, että kriittisen henkilöstön työskentelyolosuhteet ja työehdot tukevat työsuhteiden jatkuvuutta.   

Toimialakohtaiset huoltovarmuustavoitteet ja kehittämiskohteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmius ja varautuminen perustuvat päätöksen mukaan viiden yhteistyöalueen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muodostamaan kansalliseen kokonaisuuteen. Varautumisen johtamiseen ja koordinointiin on kohdistettava erityispanostuksia, koska aloilla on käynnissä historiallisen suuria uudistusprosesseja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintavarmuus- ja valmius sekä henkilöstön osaaminen ja saatavuus ovat äärettömän tärkeitä kysymyksiä hyvin monenlaisiin kriisitilanteisiin varautumisessa. Henkilöstön työolosuhteita ja työehtoja on kehitettävä tukemaan pitkäjänteistä työtä.

Huoltovarmuustoiminnan rahoitus ja kehitys

Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää lukuisia uusia toimia huoltovarmuuden turvaamiseksi. Tämän vuoksi koko huoltovarmuuden rahoitusjärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena suhteessa uusiin velvoitteisiin. Huoltovarmuuden turvaamisen rahoituspohjaa on vahvistettava vastaamaan varautumisen uusia vaatimuksia.

Lisätietoja STTK:ssa Minna Ahtiainen

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue