Elisan pääluottamusmiehenä työskentelevä Juha Kivistö korostaa dokumentoinnin merkitystä paikallisessa sopimisessa.
– Meillä on työehtosopimuksessa kirjaus, että yli kaksi viikkoa kestävät paikalliset sopimukset pitää tehdä aina kirjallisena. Se on hyvä asia, linjaa Kivistö.
Kirjallinen sopimus säilyy henkilövaihdoksista, järjestelmäpäivityksistä tai yritysjärjestelyistä riippumatta.
– Jos sovittu asia kirjataan esimerkiksi vain sähköisenä ohjeistuksena intranetiin, niin vaarana on, että järjestelmäuudistuksen yhteydessä sopimus häviää taivaan tuuliin. Myös erilaisten ulkoistusten ja liikkeenluovutusten yhteydessä paikallisesti sovitut asiat on helpompi tarkistaa, kun niistä on mustaa valkoisella.
Kivistö tähdentää myös sopijaosapuolten välistä luottamusta. Huijaaminen tai asioiden pimittäminen ei hyödytä pitkällä tähtäimellä ketään. Rehellisyys on kaikkien etu.
– Joskus olemme sanoneet suoraan työnantajapuolen tekemään työaikajärjestelyehdotukseen, että meidän mielestämme heidän kannaltaan ei ole järkevää sopia näin. On reilua tuoda esiin myös sellaiset epäkohdat, jotka voivat myöhemmin aiheuttaa vaikeuksia toiselle osapuolelle.
Paras uudelleensijoittaja paikallisesti sopien
Elisalla on pitkät perinteet paikallisesta sopimisesta. Esimerkiksi yhteistoimintalain mukaisiin muutoksiin sovellettava muutosten suunnittelumalli on ollut talossa käytössä jo toistakymmentä vuotta.
– Meillä normaaleja yt-neuvotteluja seuraa kolmen kuukauden uudelleensijoitusjakso, jonka aikana neuvottelujen piiriin kuuluvat henkilöt pyritään sijoittamaan uusiin tehtäviin talon sisällä. Irtisanominen tapahtuu vasta tämän jälkeen, jos uusia tehtäviä ei ole löytynyt ja irtisanomisen perusteet ovat edelleen voimassa.
Myös irtisanomisaikaa on pidennetty paikallisesti sopien.
– Jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, on irtisanomisaika meillä 10 kuukautta työehtosopimuksessa sovitun 6 kuukauden sijaan.
Näillä sopimuksilla varmistetaan, että talon sisältä löytyvä työvoima ja heille kertynyt osaaminen käytetään parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi myös liiketoiminnan muuttuessa. Sopimuksen vaikutukset ovat olleet merkittävät.
– Parhaimpina vuosina jopa 70 prosentille yt-neuvottelujen piiriin kuuluneista on löydetty uusia tehtäviä talon sisältä. Ja tuohan se turvaa pitkään talossa olleille, että palkanmaksu jatkuu 13 kuukautta, vaikka tänään tapahtuisi mitä.
Elisan ylimmän johdon sitoutuminen sopimuksiin on Kivistön mukaan ehdottoman tärkeää.
– Me haluamme olla paras uudelleensijoittaja. Se on hyvä tavoite tässä työmarkkinatilanteessa, jossa uusia tekijöitä on vaikea löytää.
Liiton tuki tärkeää sopimus- ja ristiriitatilanteissa
Ammattiliiton kanssa Kivistö käy keskusteluja aina, kun paikallisesti sovittavana on jokin isompi asia.
– Myös ristiriitatilanteissa liiton tuki on tärkeää.
Erilaisiin liiton järjestämiin webinaareihin hän pyrkii osallistumaan säännöllisesti.
– Liiton järjestämä luottamushenkilöiden peruskoulutus on tosi hyvä, ja muissa asiantuntija- ja erityiskoulutuksissa voi syventää osaamistaan mm. yhteistoiminnasta, viestinnästä ja yritystaloudesta, vinkkaa Kivistö.
Nykyisen hallituksen suunnittelemia lakimuutoksia Kivistö seuraa huolestuneena.
– Jos paikallista sopimista laajennetaan niin, että kuka tahansa voi paikallisesti sopia mitä tahansa, niin kyllähän se lähentelee anarkiaa. Kuka silloin sopii ja kenen valtuuttamana?
Myös muutoksia pohtiessaan hän palaa dokumentoinnin tärkeyteen.
– Jos sovittuja asioita ei dokumentoida, niin työntekijät ovat siinä tilanteessa häviäjän puolella. Työnantajalla on kuitenkin etuoikeus tulkita asioita ja jos mitään ei ole paperilla, niin kyllähän he tulkitsevat sitten oman mielensä mukaan.
Teksti Kreetta Haaslahti
Kuva Sanna Nuutinen