STTK: Henkilöperusteista irtisanomista ei pidä helpottaa

mies tietokoneella hakemassa töitä


Hallitusohjelmassa kaavaillaan työntekijän henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista. Tavoite liittyy kokonaisuuteen, jolla halutaan purkaa työllistämisen esteitä. Työsuhdeturvan tarkoitus on suojata työntekijää työsopimuksen perusteettomalta päättämiseltä. Siihen liittyy useita osatekijöitä, kuten hyväksyttävät perusteet, lakisääteinen korvaus laittomasti irtisanotulle, irtisanomisajan pituus ja menettelytavat, joita on noudatettava työsuhdetta päätettäessä.

STTK vastustaa työsuhdeturvan heikentämistä.
– Henkilöperusteisen irtisanomissuojan taso ei tälläkään hetkellä ole Suomessa erityisen korkea. Työllistämisen edellytyksiä ei pidä parantaa heikentämällä vielä entisestään työntekijän turvaa, johtaja Minna Ahtiainen toteaa

Eri maiden työsuhdeturvaa on haasteellista vertailla. Kattavinta vertailua tekee OECD, joka arvioi maiden turvaa tasoon liittyvillä indikaattoreilla. Suomi sijoittuu henkilöperusteisen työsuhdeturvan osalta 24 Euroopan maan joukossa sijalle 13, eli keskikastiin. Suomea tiukempi irtisanomissuoja on esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa ja Alankomaissa.

– Työlainsäädäntöä kehitettäessä on huomioitava myös laajempia vaikutuksia työntekijöiden asemaan. Irtisanomissuojaa koskevat heikennykset lisäävät työntekijöiden taloudellista epävarmuutta ja sillä puolestaan voi olla tuoreen tutkimuksen näkökulmasta ei-toivottuja vaikutuksia esimerkiksi syntyvyyteen, Ahtiainen viittaa.

Kansainväliset sopimukset rajoittavat kansallista sääntelyä

Nykysääntelyn mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijään liittyvä asiallinen ja painava irtisanomisperuste voi täyttyä, jos työntekijä rikkoo työsopimukseensa liittyviä olennaisia velvoitteita tai jos työntekijä ei enää selviydy työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioidaan kokonaisharkinnalla

Laissa säädetään myös kielletyistä irtisanomisperusteista. Ne rajoittavat irtisanomista tilanteissa, jotka liittyvät työntekijän sairauteen, työtaistelutoimenpiteeseen osallistumiseen, poliittisiin, uskonnollisiin tai muihin mielipiteisiin tai turvautumiseen oikeussuojakeinoihin.
– Kiellettyjen irtisanomisperusteiden luettelolla on kansallisesti täytetty muun muassa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten velvoitteita. Myös Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa on työsuhdeturvaa koskevaa sääntelyä.

Yli puolet vastustaa henkilöperusteisen työsuhdeturvan heikentämistä

Aula Research toteutti syyskuussa STTK:n toimeksiannosta kansalaiskyselyn työikäisten suomalaisten suhtautumisesta hallituksen kaavailemiin työmarkkinauudistuksiin. Siinä kysyttiin kansalaisten näkemystä siihen, että työsuhteen päättämiseen riittäisivät jatkossa nykyistä kevyemmät perusteet. Vastaajista 58 prosenttia suhtautui esitykseen erittäin tai jokseenkin kielteisesti. Erityisen kielteisesti suhtautuvat 51-65 -vuotiaat; heistä 66 prosenttia suhtautuu asiaan erittäin tai jokseenkin kielteisesti.

– Kaavaillulle heikennykselle henkilöperusteiseen irtisanomissuojaan ei näytä olevan myöskään kansalaisten tukea, Ahtiainen tiivistää.

Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen, puhelin 050 387 7030.

Kysely: Irtisanomissuojan heikentäminen

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue