Järjestöt yhteisessä kannanotossaan: Työntekijälle rikosprosessista aiheutuneet neuvonta- ja oikeudenkäyntikulut säädettävä verovapaiksi

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Kuusi elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöä vaatii yhteisessä kannanotossaan tuloverolain muutosta niin, että työnantajan työntekijän puolesta rikosasiassa suorittamista neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluista ei muodostu työntekijälle veronalaista etuutta, jos työntekijän teko tai laiminlyönti on tapahtunut osana työtehtävien suorittamista. Yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet Akava, EK, Keskuskauppakamari, SAK, STTK ja Suomen Yrittäjät.

Korkein hallinto-oikeus julkaisi 11.12.2023 vuosikirjapäätöksen KHO 2023:116, jonka mukaan työnantajan suoritettua toimittajaa koskevassa rikosasiassa neuvonanto- ja oikeudenkäyntikuluja, toimittajalle muodostui työnantajan maksamista kuluista veronalaista palkkaa. Toimittajaa vastaan oli nostettu rikossyyte lehdessä julkaistun artikkelin takia, ja työnantaja oli katsonut, että rikosasian ajaminen parhaalla mahdollisella tavalla oli sen intressissä ja oli ottanut vastattavakseen toimittajan puolustuskulut.

KHO:n päätös merkitsee sitä, että jos työntekijä joutuu työtehtävien suorittamisen takia rikosprosessiin, työnantaja ei voi korvata työntekijälle tämän avustamisesta aiheutuneita neuvonanto- ja oikeudenkäyntikuluja verovapaasti. KHO totesi perusteluissaan, että vaikka toimittajan työtehtäviin oli kuulunut sanomalehdessä julkaistavien artikkelien laatiminen, hänen työtehtäviinsä ei kuitenkaan ollut katsottava kuuluneen vastaajana oleminen rikosasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä.

Työntekijä voi joutua tavanomaisten työtehtäviensä suorittamisen vuoksi rikosprosessin kohteeksi, vaikka olisi huolellisesti noudattanut työnantajansa ohjeistusta, eikä työantajan hyväksi tehtävältä työltä voida siksi vaatia riskittömyyttä. Esimerkiksi lääkäri voi saada syytteen vammantuottamuksesta, raskaan ajoneuvon kuljettaja kuolemantuottamuksesta, työnjohtaja työturvallisuusrikoksesta tai pörssiyhtiön talousjohtaja arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta. Työntekijän työssään suorittamien tai suorittamatta jättämien tointen mahdollinen oikeudenvastaisuus on selvitettävissä vasta jälkikäteen ja vaikka työntekijä mahdollisesti pitkänkin oikeusprosessin päätteeksi todettaisiin syyttömäksi, KHO:n päätöksen perusteella työnantajan korvaamat juristikulut ovat työntekijän palkkaa.

Tilanne on työntekijän kannalta kohtuuton. Juridisen puolustautumisen näkökulmasta on myös huomattava, että työntekijällä itsellään ei välttämättä ole riittäviä taloudellisia resursseja vastata puolustautumiskustannuksistaan tehokkaasti ja yksilöllisten taloudellisten olosuhteiden vuoksi on mahdollista, ettei tämä saa edes pankista lainaa.

Lisäksi on syytä huomioida, että työntekijää koskevan rikosepäilyn yhteydessä ei ole harvinaista, että esitutkinnan alkuvaiheessa edes työntekijän oikeudellinen avustaja ei pysty arvioimaan, koskeeko mahdollinen syyte tahallista vai tuottamuksellista tekomuotoa. Työntekijän tehokkaan puolustautumisen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että oikeudellisten neuvontakulujen verovapaus koskee myös esitutkintavaihetta. On huomattava, että verovelvollisen ei ole mahdollista hakea Verohallinnolta verotusta koskevaa ennakkoratkaisua ennen kuin tapauksen tosiseikat ovat selvillä.

KHO:n päätös koski rikosprosessissa syytettynä olevaa työntekijää. Verotuksen ennakoitavuuden näkökulmasta ja oikeudellisen epävarmuuden poistamiseksi on tarpeellista, että samalla selkeytetään myös työnantajan maksamien oikeudenkäyntikulujen verokohtelua tilanteessa, jossa työntekijä on rikosasiassa asianomistajan asemassa. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun myymälävaras pahoinpitelee myyjää tai potilas vahingoittaa ensiavun työntekijää. Vallitsevan oikeustajun kanssa on ristiriidassa, että työnantajan maksaessa työtehtävissään rikoksen uhriksi joutuneen työntekijän juristikustannuksia, työntekijälle syntyisi veronalainen etuus.

Työntekijän näkökulmasta tilanne on kohtuuton, ja siksi me allekirjoittaneet järjestöt esitämme, että valtiovarainministeriössä käynnistettäisiin viipymättä lainvalmistelu tuloverolain muuttamiseksi siten, että työnantajan työntekijän puolesta rikosasiassa suorittamista neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluista ei muodostu työntekijälle veronalaista etuutta, jos työntekijän teko tai laiminlyönti on tapahtunut osana työtehtävien suorittamista.

Helsingissä 21. päivänä joulukuuta 2023.

Pasi Sorjonen Akava                                               Anita Isomaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tomi Viitala Keskuskauppakamari                     Niko Pankka Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Seppo Nevalainen STTK                                        Laura Kurki Suomen Yrittäjät

Lisätietoja:

  • Akava, pääekonomisti Pasi Sorjonen p. 050 557 5271
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, verojohtaja Anita Isomaa, p. 040 174 1741
  • Keskuskauppakamari, johtava veroasiantuntija Tomi Viitala, p. 045 7731 2025
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Niko Pankka, p. 050 307 0180
  • STTK, ekonomisti Seppo Nevalainen, p. 0400 798 958
  • Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p. 050 407 5885

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue