Toimihenkilöperheen ostovoima romahtaa, käänne ensi vuonna

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Työn ja Talouden tutkimus Labore julkaisi tänään laskelmat esimerkkiperheiden taloudellisen tilanteen muutoksista vuosille 2023–2025. Tulojen muutoksissa on huomioitu palkat, verot, sosiaalivakuutusmaksut ja tulonsiirrot. Esimerkkiperheille on myös laskettu kulutuskorin mukaiset inflaatiovauhdit, jotka eroavat toisistaan ja vaikuttavat siten ostovoiman kehitykseen. 

Esimerkkiperheitä on seitsemän: hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, eläkeläispariskunta ja yksinasuvat työttömät, joista toinen on työmarkkinatuella ja toinen ansiopäivärahalla. Palkansaajaperheitä on neljä, tulonsiirroista tulonsa saavia kolme.  

STTK:laisia jäseniä lähimpänä esimerkkiperheistä on toimihenkilöperhe, johon kuuluvat työssäkäyvät vanhemmat ja kaksi alaikäistä lasta. Vanhemmat työskentelevät insinöörinä ja sairaanhoitajana. Toimihenkilöperheen suurempituloisen Iiro Insinöörin palkka on 4 813 ja Salla Sairaanhoitajan 3 560 euroa kuukaudessa. Iiro työskentelee yksityisellä sektorilla teknologia-alan yrityksessä ja Salla sairaanhoitajana julkisella sektorilla. Palkat nousevat 4,0 prosenttia tänä vuonna. Toimihenkilöperheellä on esimerkkilaskelmissa 80 neliön suuruinen omistusasunto, ja asuntolainaa 150 000 euroa. Perhe asuu Oulussa. 

Toimihenkilöperheen ostovoima alenee tänä vuonna ennätykselliset 8,6 prosenttia. Asumiskustannusten kasvu heikentää ostovoimaa, koska asuntolainojen korot ovat nousseet voimakkaasti ja lainojen korkoja ei saa enää vähentää verotuksessa.  

Ensi vuonna perheen ostovoima kääntyy lievään, noin 1,6 prosentin kasvuun. Tämä johtuu inflaation hidastumisesta, palkkojen noususta ja tuloverotukseen tulevista kevennyksistä. Vuonna 2025 toimihenkilöperheen ostovoima kasvaa hieman alle 3 prosentin vauhtia, kun inflaatio hidastuu selvästi vuodesta 2024 ja korot laskevat. 

Esimerkkiperheistä toimihenkilöperheen ostovoima kehittyy heikoimmin tänä vuonna. Tätä selittää omistusasunnon asumiskulujen nousu. Muut esimerkkilaskelmien perhetyypit ovat joko maksaneet omistusasuntonsa lainat pois tai asuvat vuokralla. Vuokralla asuvien asumiskustannukset nousevat selvästi vähemmän kuin omistusasunnossa asuvien. STTK:laisista noin kolmasosalla on asuntolainaa, joten jäsenistön ostovoima ei todellisuudessa keskimäärin alene niin paljon kuin Laboren laskelman esimerkkitapauksessa. 

Seppo Nevalainen 
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.
 

Toimihenkilöperheen ostovoiman muutokset (%)

ostovoiman muutos 2014-2022 (keskimäärin), 2023, 2024, 2025

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue