Toimihenkilöperheen ostovoima romahtaa, käänne ensi vuonna

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Työn ja Talouden tutkimus Labore julkaisi tänään laskelmat esimerkkiperheiden taloudellisen tilanteen muutoksista vuosille 2023–2025. Tulojen muutoksissa on huomioitu palkat, verot, sosiaalivakuutusmaksut ja tulonsiirrot. Esimerkkiperheille on myös laskettu kulutuskorin mukaiset inflaatiovauhdit, jotka eroavat toisistaan ja vaikuttavat siten ostovoiman kehitykseen. 

Esimerkkiperheitä on seitsemän: hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, eläkeläispariskunta ja yksinasuvat työttömät, joista toinen on työmarkkinatuella ja toinen ansiopäivärahalla. Palkansaajaperheitä on neljä, tulonsiirroista tulonsa saavia kolme.  

STTK:laisia jäseniä lähimpänä esimerkkiperheistä on toimihenkilöperhe, johon kuuluvat työssäkäyvät vanhemmat ja kaksi alaikäistä lasta. Vanhemmat työskentelevät insinöörinä ja sairaanhoitajana. Toimihenkilöperheen suurempituloisen Iiro Insinöörin palkka on 4 813 ja Salla Sairaanhoitajan 3 560 euroa kuukaudessa. Iiro työskentelee yksityisellä sektorilla teknologia-alan yrityksessä ja Salla sairaanhoitajana julkisella sektorilla. Palkat nousevat 4,0 prosenttia tänä vuonna. Toimihenkilöperheellä on esimerkkilaskelmissa 80 neliön suuruinen omistusasunto, ja asuntolainaa 150 000 euroa. Perhe asuu Oulussa. 

Toimihenkilöperheen ostovoima alenee tänä vuonna ennätykselliset 8,6 prosenttia. Asumiskustannusten kasvu heikentää ostovoimaa, koska asuntolainojen korot ovat nousseet voimakkaasti ja lainojen korkoja ei saa enää vähentää verotuksessa.  

Ensi vuonna perheen ostovoima kääntyy lievään, noin 1,6 prosentin kasvuun. Tämä johtuu inflaation hidastumisesta, palkkojen noususta ja tuloverotukseen tulevista kevennyksistä. Vuonna 2025 toimihenkilöperheen ostovoima kasvaa hieman alle 3 prosentin vauhtia, kun inflaatio hidastuu selvästi vuodesta 2024 ja korot laskevat. 

Esimerkkiperheistä toimihenkilöperheen ostovoima kehittyy heikoimmin tänä vuonna. Tätä selittää omistusasunnon asumiskulujen nousu. Muut esimerkkilaskelmien perhetyypit ovat joko maksaneet omistusasuntonsa lainat pois tai asuvat vuokralla. Vuokralla asuvien asumiskustannukset nousevat selvästi vähemmän kuin omistusasunnossa asuvien. STTK:laisista noin kolmasosalla on asuntolainaa, joten jäsenistön ostovoima ei todellisuudessa keskimäärin alene niin paljon kuin Laboren laskelman esimerkkitapauksessa. 

Seppo Nevalainen 
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.
 

Toimihenkilöperheen ostovoiman muutokset (%)

ostovoiman muutos 2014-2022 (keskimäärin), 2023, 2024, 2025

Ajankohtaista

13.3.2025

SAK, Akava ja STTK: Suojelutyölaki Suomessa tarpeeton ja pohjoismaisittain poikkeuksellinen

Lue
12.3.2025

ERTO: Taloushallintoalan työtaistelutoimet alkavat 17.3.

Lue
12.3.2025

Osaamisunioni-aloite haastaa Eurooppaa investoimaan osaamiseen

Lue
11.3.2025

Tehy: Työntekijän voitava imettää lastaan työpäivän aikana työajallaan – imetysvapaasta saatava kirjaus työehtosopimukseen

Lue
11.3.2025

Tehy ja SuPer: Työolojen tasa-arvoa tulee lisätä myös tällä neuvottelukierroksella – lyhyempi työaika yötyötä tekeville

Lue
11.3.2025

Sopimusneuvottelut: ”Arvostus on euroja” – Jytyn tavoitteena ostovoiman turvaavat palkankorotukset ja palkkaohjelman jatkuminen

Lue
11.3.2025

Työterveyshuolto voi toimia hyvien käytäntöjen esimerkkinä muun soten kehittämisessä

Lue
10.3.2025

Roomassa edistystä luontokadon pysäyttämisessä 

Lue