Toimihenkilöperheen ostovoima romahtaa, käänne ensi vuonna

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Työn ja Talouden tutkimus Labore julkaisi tänään laskelmat esimerkkiperheiden taloudellisen tilanteen muutoksista vuosille 2023–2025. Tulojen muutoksissa on huomioitu palkat, verot, sosiaalivakuutusmaksut ja tulonsiirrot. Esimerkkiperheille on myös laskettu kulutuskorin mukaiset inflaatiovauhdit, jotka eroavat toisistaan ja vaikuttavat siten ostovoiman kehitykseen. 

Esimerkkiperheitä on seitsemän: hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, eläkeläispariskunta ja yksinasuvat työttömät, joista toinen on työmarkkinatuella ja toinen ansiopäivärahalla. Palkansaajaperheitä on neljä, tulonsiirroista tulonsa saavia kolme.  

STTK:laisia jäseniä lähimpänä esimerkkiperheistä on toimihenkilöperhe, johon kuuluvat työssäkäyvät vanhemmat ja kaksi alaikäistä lasta. Vanhemmat työskentelevät insinöörinä ja sairaanhoitajana. Toimihenkilöperheen suurempituloisen Iiro Insinöörin palkka on 4 813 ja Salla Sairaanhoitajan 3 560 euroa kuukaudessa. Iiro työskentelee yksityisellä sektorilla teknologia-alan yrityksessä ja Salla sairaanhoitajana julkisella sektorilla. Palkat nousevat 4,0 prosenttia tänä vuonna. Toimihenkilöperheellä on esimerkkilaskelmissa 80 neliön suuruinen omistusasunto, ja asuntolainaa 150 000 euroa. Perhe asuu Oulussa. 

Toimihenkilöperheen ostovoima alenee tänä vuonna ennätykselliset 8,6 prosenttia. Asumiskustannusten kasvu heikentää ostovoimaa, koska asuntolainojen korot ovat nousseet voimakkaasti ja lainojen korkoja ei saa enää vähentää verotuksessa.  

Ensi vuonna perheen ostovoima kääntyy lievään, noin 1,6 prosentin kasvuun. Tämä johtuu inflaation hidastumisesta, palkkojen noususta ja tuloverotukseen tulevista kevennyksistä. Vuonna 2025 toimihenkilöperheen ostovoima kasvaa hieman alle 3 prosentin vauhtia, kun inflaatio hidastuu selvästi vuodesta 2024 ja korot laskevat. 

Esimerkkiperheistä toimihenkilöperheen ostovoima kehittyy heikoimmin tänä vuonna. Tätä selittää omistusasunnon asumiskulujen nousu. Muut esimerkkilaskelmien perhetyypit ovat joko maksaneet omistusasuntonsa lainat pois tai asuvat vuokralla. Vuokralla asuvien asumiskustannukset nousevat selvästi vähemmän kuin omistusasunnossa asuvien. STTK:laisista noin kolmasosalla on asuntolainaa, joten jäsenistön ostovoima ei todellisuudessa keskimäärin alene niin paljon kuin Laboren laskelman esimerkkitapauksessa. 

Seppo Nevalainen 
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.
 

Toimihenkilöperheen ostovoiman muutokset (%)

ostovoiman muutos 2014-2022 (keskimäärin), 2023, 2024, 2025

Ajankohtaista

26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue