SuPer: Henkilöstömitoitus on yksi ratkaisu hoitajapulaan

Puheet vuonna 2020 määritellyn lainmukaisen minimihenkilöstömitoituksen laskemisesta ovat kiihtyneet hallitusneuvotteluiden myötä. – Henkilöstömitoituksessa ei ole kyse vain hoidon laadusta, vaan lainuudistuksella pyritään vahvistamaan hoitoalan veto- ja pitovoimaa sekä torjua hoitajapulaa, muistuttaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Vanhuspalvelulain uudistus tuli voimaan 1. lokakuuta 2020. Lain mukaan iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisen laitoshoidon yksiköissä siirrytään porrastetusti 0,7 henkilöstömitoitukseen. Tämä luku oli tarkoitus saavuttaa 1.4.2023, mutta maan hallitus päätyi lykkäämään viimeisen portaan toteutumista vuoden loppuun.

Lain tarkoituksena on, että mitoituksen myötä koulutetut hoitajat voivat keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön, kun taas tukitoimiin palkataan erikseen muuta henkilökuntaa. Lainuudistuksen tarkoituksena oli paitsi parantaa annetun hoidon laatua, mutta myös vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa.

Vuodesta 2020 hoitajien puute on vain kasvanut. Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan selvityksen mukaan kahdessa vuodessa sekä lähi- että sairaanhoitajien vaje on kasvanut reilulla 8000:lla molemmissa ryhmissä. Vaje paitsi uhkaa sulkea toimipaikkoja ja vähentää tarjottuja sote-palveluita, mutta se tarkoittaa myös, että nykyinen työmäärä kasautuu yhä harvemmalle yhä työskentelevän hoitajan harteille. Minimihenkilöstömitoituksen määrittäminen lakiin on pragmaattinen toimi, jolla varmistetaan, että työskentelevien hoitajien kuormitus ei nouse sietämättömälle tasolle.

Tänä vuonna käytävät hallitusneuvottelut ovat avanneet oven ehdotuksille muuttaa jo säädettyä lakia ja luopua sovitusta henkilöstömitoituksesta – ennen kuin lainmukaista minimiä on edes ehditty toteuttaa. Uusien hyvinvointialueiden johtajat vaikeissa taloustilanteissa yrittävät puristaa säästöjä sieltä mistä Excel-taulukko niitä helpoiten lupaa.

– Lainmukaisesta henkilömitoituksesta luopuminen ei kuitenkaan ole helppo ratkaisu vaikeaan ongelmaan. Se on signaali kentälle, että hoidon laadusta voidaan tinkiä ja henkilökunnan töissä jaksaminen ei ole tärkeää, Paavola huomauttaa.

Vanhustenhoidon haasteet, jotka vuonna 2020 johtivat eduskuntapuolueiden yksimieliseen päätökseen nostaa henkilöstömitoitusta, eivät ole kadonneet mihinkään. Halu luopua mitoituksesta ennen kuin sitä on edes päästy toteuttamaan, kertoo lyhytnäköisestä ja tempoilevasta politiikanteosta. Hoitajapula Suomessa ei ole syntynyt hetkessä, eikä sitä selvitetä yhdessä eduskuntakaudessa.

Lainsäädännöllisten ratkaisujen täytyy antaa toteutua ennen kuin niiden tosiasiallisia vaikutuksia alan veto- ja pitovoimaan sekä hoidon laatuun voidaan arvioida.

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, p. 050 5275 085

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue