Matalan kynnyksen vertaistukitoiminta edistää korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia

Korkeakouluopiskelijoiden terveys ja jaksaminen on kasvava huolenaihe. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tulokset osoittavat, että joka kolmas korkeakouluopiskelija oli psyykkisesti kuormittunut ja kärsi ahdistus- ja masennusoireista. Keskeinen havainto oli myös, että joka kolmas opiskeleva mies ja joka neljäs opiskeleva nainen kertoi, ettei tunne kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Korona-aikana etäopiskelu vähensi yhteisöllisyyttä ja lisäsi yksinäisyyttä.  

Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa hyvinvointia ja tukevat mielenterveyttä. Opiskeluihin kiinnittymisen, opintojen edistymisen ja sosiaalisen integraation on osoitettu olevan kytköksissä opiskeluaikana saatavaan sosiaalisen tuen määrään. Opiskelijoiden välisten ystävyyssuhteiden rakentuminen ja vertaisryhmään sosiaalistuminen ovat keskeisiä tekijöitä integroitumisessa opiskelualaan ja -paikkaan. On myös havaittu, että opiskelijat, joilla oli ongelmia opinnoissa, kokivat useammin olevansa yksinäisiä ja saavansa vähemmän keskustelutukea kuin opiskelijat, jotka kokivat opiskelun myönteisenä.  

Tukiopiskelijatoiminta edistää opiskelijahyvinvointia 

Osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa opiskeluhyvinvoinnin hanketta Metropolia Ammattikorkeakoulussa lähdettiin syksyllä 2022 pilotoimaan alun perin Turun yliopistossa kehitettyä Tukiopiskelijatoimintaa. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja opiskelijahyvinvointia, sekä mahdollistaa erilaisia kohtaamisia. Tukiopiskelijatoiminnan malli sisällytettiin yhdeksi matalan kynnyksen tukimuodoksi vastaamaan korona-ajan jälkeisen yksinäisyyden, yhteisöllisyyden puutteen ja oppimisvajeen tarpeisiin. 

Tukiopiskelijan kanssa tuettavan on mahdollista keskustella mieltä askarruttavista asioista, kuten jaksamisen haasteista tai ihmissuhteista.

Tukiopiskelijatoiminnassa koulutetut tukiopiskelijat tarjoavat toisille Metropolian opiskelijoille kahdenvälisiä tapaamisia ja vertaistukea. Tukiopiskelijan kanssa tuettavan on mahdollista keskustella mieltä askarruttavista asioista, kuten jaksamisen haasteista tai ihmissuhteista. Tukiopiskelijan kanssa on myös mahdollista tehdä konkreettisia opintoja edistäviä asioita, kuten yhteisopiskella, etsiä harjoittelupaikkaa tai harjoitella kampuksille palaamista korona-ajan etäopiskelun jälkeen. 

Keskeistä toiminnassa on vertaisuuden perusteet, kuten tasavertaisuus, jaetut kokemukset, turvallisuus ja voimavarakeskeisyys. Tukiopiskelijat eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia, mutta osaavat tarvittaessa ohjata terveydenhuollon palvelujen piiriin. Vertaisuutta on painotettu myös tukiopiskelijoiden koulutuksessa. Perusajatuksena on, että sekä tukiopiskelija että tuettava ovat opiskelijoita ja jakavat näin opiskelijaelämän ilmiöt ja toisaalta myös mahdolliset haasteet. 

Opintopsykologi mukana matkassa 

Tukiopiskelijatoiminta on koordinoitua ja rajattua. Tukiopiskelijaa itselleen toivovat tuettavat ovat tavanneet yhteydenottonsa jälkeen lyhyesti opintopsykologin. Tapaamisessa on varmistettu tukiopiskelijatoiminnan sopivuus tuettavalle. Tukiopiskelijoiden ja tuettavien tapaamisten perusteella opintopsykologi on yhdistänyt tukiopiskelijan ja tukea kaipaavan opiskelijan yhteisten mielenkiinnon kohteiden ja kokemusten perusteella. 

Toiminnasta vastaava opintopsykologi on järjestänyt tukiopiskelijalle ja tuettavalla yhteisen tapaamisen, jossa myös opintopsykologi on ollut mukana. Tapaamisessa on allekirjoitettu kirjallinen sopimus, jossa on sovittu muun muassa tapaamisten enimmäismäärästä, luottamuksellisuudesta ja yhteydenpidon käytänteistä. Tukiopiskelijat ovat saaneet säännöllistä ryhmämuotoista työnohjausta opintopsykologilta. Kun tukiopiskelija ja tuettava -parit ovat tavanneet yhdessä sovitun tapaamismäärän, järjestetään yhteinen päätöstapaaminen, jossa mukana on tukiopiskelija, tuettava ja opintopsykologi. 

Keskeisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä jaksamisen haasteita tai niiden pahenemista matalan kynnyksen vertaistuen avulla. Varhainen vertaistuki voi parhaimmillaan ennaltaehkäistä hyvinvoinnin heikkenemistä pitkällä aikavälillä. Se voi antaa kokemuksen toimijuudesta ja hallinnan tunteesta, tarjota toivoa ja edistää opintojen sujumista sekä työelämään siirtymistä. Vertaisuuden avulla opiskelijat voivat saada toisiltaan sellaista tukea, jota muut tahot, kuten ammattiauttajat tai julkiset tahot eivät välttämättä voi tarjota. 

Emmi Arponen 
Kirjoittaja on Metropolia-ammattikorkeakoulun opintopsykologi 

Teksti on julkaistu STTK:n Ratkaisuja: Mielenterveys -julkaisussa. Julkaisu kokoaa yhteen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijoiden näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan mielenterveyskriisiin.

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue