Terapiatakuulla oikea-aikaista hoitoa

Kirjoittaja:

Aija Salo

Mielenterveyspooli, pääsihteeri

Osa työelämän kuormittavuuden kanssa kamppailevista ihmisistä tarvitsee hyvinvointinsa ja työkykynsä tueksi mielenterveyspalveluita. Mielenterveyshoitoon pääsy on Suomessa erittäin vaikeaa. Yksi keskeinen ratkaisu tähän ongelmaan on terapiatakuu. Se tarkoittaa oikeutta päästä nopeasti palveluiden piiriin perusterveydenhuollossa. 

Mielenterveyspoolin alun perin kansalaisaloitteella vauhdittaman takuun idea on tuoda mielenterveyshoito nykyistä helpommin laajemman joukon saataville. Se pureutuisi nykyjärjestelmän ongelmiin: kuntouttava psykoterapia on varattu lähinnä työelämässä oleville ja opiskelijoille, psykiatrinen hoito on keskittynyt erikoissairaanhoitoon ja kevyempää psykososiaalista tukea on tarjolla vain vähän. 

Terapiatakuu-malli perustuu tutkittuun tietoon. Jo perusterveydenhuollossa tarjottaisiin mielenterveystyön ammattilaisen toteuttamana potilaan oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa. Tämä ei edellyttäisi psykiatrista diagnoosia eikä Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian kriteerien täyttämistä. Hoito voisi olla muodoltaan esimerkiksi yksilö-, pari- tai perheterapiaa. Tarvittaessa potilas ohjattaisiin edelleen joko kuntoutuspsykoterapiaan tai erikoissairaanhoitoon. Kelan korvaamat pidemmät kuntoutuspsykoterapiat säilyisivät edelleen, mutta pitkien psykoterapiajaksojen tarve voisi vähentyä tai kohdentua tarkoituksenmukaisemmin. 

Hoito yhtenäistyisi, useampi hoidon piiriin 

Terapiatakuu yhtenäistäisi mielenterveyshoitoa maan eri alueilla ja toisi suuremman joukon ihmisiä hoidon piiriin. Kun hoitoa olisi saatavilla nykyistä matalammalla kynnyksellä, pystyttäisiin monien ihmisten kohdalla todennäköisesti ehkäisemään ongelmien paheneminen. Erityisen tärkeää tämä olisi nuorten kohdalla. Terapiatakuussa ei olisi ikärajaa. 

Kun hoitoa olisi saatavilla nykyistä matalammalla kynnyksellä, pystyttäisiin monien ihmisten kohdalla todennäköisesti ehkäisemään ongelmien paheneminen.

Eräs terapiatakuumallin keskeinen lähtökohta on asiakaslähtöisyys ja potilaan oikeus ottaa kantaa hoidon tarpeeseensa. Päätöksen hoidosta tekisi aina terveydenhuollon ammattilainen, mutta lievissä mielenterveyden ongelmissa tämän ei tarvitsisi olla erikoislääkäri. Hoitotakuun piiriin voisi päästä vain julkisella sektorilla perusterveydenhuollossa. 

Terapiatakuusta on tullut muutamassa vuodessa poliittinen iskusana, jota kannattamalla voi helposti ilmaista tukensa mielenterveyspalveluiden kehittämiselle. Ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja terapiatakuun tilanne näyttikin hyvältä. Viisi eduskuntapuoluetta ilmoitti ohjelmissaan kannattavansa terapiatakuuta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö esitteli maaliskuussa 2023 mielenterveyspalveluiden mallin, jossa nykyistä kuilua erikoissairaanhoidon ja matalan kynnyksen palveluiden välillä kavennettaisiin. Hoitoja porrastettaisiin tarjoamalla niitä nykyistä enemmän perusterveydenhuollossa.  

Sosiaali- ja terveysministeriön mallin taustalla on Terapiat etulinjaan -toimintamalli, jossa useita tuhansia ammattilaisia on koulutettu eri puolilla Suomea toteuttamaan lyhyitä interventioita. Mallin pilotoinnista on saatu erittäin lupaavia tuloksia. Tämä osoittaa, että terapiatakuun mukaiset palvelut on mahdollista toteuttaa. Malliin sisältyy myös järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki, kuten vertaistoiminta ja kriisiauttaminen. 

Uudella hallituksella näytön paikka 

Vuonna 2023 muodostettavalla hallituksella on näytön paikka sekä mielenterveyden edistämisessä että hoito- ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Olennaista on, mitä uusi hallitus kirjaa ohjelmaansa mielenterveyshoidon järjestämisestä ja resursseista. Sekä oikeus hoitoon pääsyyn että laadukkaiden palveluiden saatavuus on turvattava. Uusien hoitomuotojen ja toimintamallien vaikuttavuutta ja laatua on myös seurattava systemaattisesti. 

Kaikella politiikalla voi olla mielenterveysvaikutuksia. Yhteiskunnalla ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavilla hyvinvointialueilla on vastuu laadukkaiden, yhdenvertaisten, saavutettavien ja oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden tarjoamisesta heille, jotka palveluita tarvitsevat. Toimivat palvelut tukevat ihmisten mielenterveyttä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työkykyä sekä ehkäisevät sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Kehittämällä mielenterveyspalveluita tarkoituksenmukaisesti ja kohdentamalla ne mahdollisimman oikein säästetään sekä yhteiskunnan että työnantajien rahaa.  

Aija Salo 
Kirjoittaja on Mielenterveyspoolin pääsihteeri

Teksti on julkaistu STTK:n Ratkaisuja: Mielenterveys -julkaisussa. Julkaisu kokoaa yhteen työelämän mielenterveyskysymysten asiantuntijoiden näkemyksiä ratkaisuiksi käynnissä olevaan mielenterveyskriisiin.

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue