SuPerin puheenjohtaja Paavola: Ministeriössä tehdään lakia, joka heikentää hoitoalan veto- ja pitovoimaa – SuPer vastustaa suunnitelmia syrjäyttää lähihoitajat hoidon tarpeen arvioinnista

– Lainsäädännöllä ollaan syventämässä hoitajapulaa entisestään, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo. Ministeri Aki Lindén esitteli 12.5. hallituksen esityksen, joka käsittelee perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista. Lisäksi hoidon tarpeen arviointia tekevän henkilökunnan kriteerejä tullaan kiristämään, mitä SuPer ei hyväksy. Esityksen mukaan arvioinnin hoidon ja tutkimuksen tarpeesta sekä kiireellisyydestä saisi jatkossa tehdä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi sairaanhoitaja, kun nykylainsäädännön mukaan sen saa tehdä myös lähihoitaja ja perushoitaja.

– Tarpeettomia osaamisen käytön rajaamisia ei tule tehdä lainsäädäntömuutoksilla, joilla heikennetään hoitoalan pito- ja vetovoimaa ja vaikeutetaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta, Paavola sanoo. – Uudet sote-keskukset ovat heti haasteen edessä, mikäli koulutettujen ja osaavien lähihoitajien tehtävänkuvia ryhdytään rajaamaan. Parhaillaan mietimme kuumeisesti ratkaisuja sote-alan työvoimapulaan ministeriötason työryhmissä. Samaan aikaan ministeriössä tehdään lakia, joka syventää hoitajapulaa, Paavola kummastelee.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira korostaa, että potilasturvallisuuden vuoksi on erittäin tärkeää, että sekä normaalissa terveyskeskustoiminnassa että päivystysyksikössä hoidon tarpeen arviointia tekevällä terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus, ja työnantajan on huolehdittava tehtävän edellyttämästä koulutuksesta, ohjauksesta ja valvonnasta.

Lähihoitajat ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita ammattihenkilöitä. Tutkinto tuottaa laaja-alaista osaamista hoidon ja palvelutarpeen arvioinnista hoitotyön eri sektoreille, mikä on keskeistä sote-uudistuksessa. Suurella osalla lähihoitajista on lisäksi työkokemusta ja täydennyskoulutusta sekä alueen paikallista tuntemusta asiakkaista ja palveluista.

Henkilöstörakenteilla vaikutetaan oikea-aikaisten, laadukkaiden ja turvallisten palveluiden saatavuuteen, kustannuksiin, sekä henkilöstön riittävyyteen. Monialainen yhteistyö on yksi tavoiteltava ja tutkimuksissa korostettu keino vastata paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin.

Hoitohenkilöstön tulevaisuuden näkymät näyttäytyvät selvitysten valossa haasteellisilta. Työvoiman saatavuutta turvaaviin toimenpiteisiin ja alan veto- ja pitovoimaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tulevina vuosina kunta-alalla henkilöstömäärään vaikuttaa myös voimakas eläköityminen.

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue