Miltä kuulostaisi ammattiliiton ennakkojäsen?

Kirjoittaja:

Juska Kivioja

järjestöpäällikkö

Profiili

Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat laskeneet lähes 30 vuoden ajan. Kun jäsenmäärissä ei ole ollut dramaattista pudotusta, liitot ovat mukautuneet uusiin jäsenmääriin eikä toimintaan ole tehty suuria muutoksia. Edelleen on toki kasvavia liittoja, mutta kokonaiskuvassa jäsenmäärä laskee.

Perinteisesti ammattiliitoissa on ajateltu, että jäseneksi ei liitytä, koska ammattiliitoista ei tiedetä tarpeeksi. Selvitysten perusteella näin ei kuitenkaan ole. Kyselyyn vastanneista ammattiliittoon kuulumattomista henkilöistä 87 prosenttia on tehnyt tietoisen valinnan olla liittymättä ammattiliiton jäseneksi (STTK:n Järjestäytymisselvitys 2020).

Toisaalta jäsenet kokevat jäsenyyden tuovan lisäarvoa jopa niin paljon, että ovat valmiita suosittelemaan sitä. STTK:n järjestäytymisselvityksen perusteella peräti 81 prosenttia suosittelisi oman liiton jäsenyyttä.

Palvelumuotoilun näkökulmasta asetelma on melko klassinen. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, he ihmettelevät, miksi muut eivät tule asiakkaiksi. Jäsenkokemuksen sijaan liittojen tulisikin kiinnittää huomiota käyttäjäkokemukseen. Ammattiliitoille on selvää, keitä liittojen asiakkaat eli jäsenet ovat. Mutta keitä ovat ammattiliittojen käyttäjät?

Jäsenkokemuksen sijaan liittojen tulisikin kiinnittää huomiota käyttäjäkokemukseen.

Otetaan esimerkki toisaalta. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat tuottavat lakiin perustuen palveluita ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. He eivät kuitenkaan automaattisesti liity opiskelijakunnan jäseniksi, vaikka lakiin perustuvien tehtävien lisäksi opiskelijakunnat tuottavat jäsenilleen palveluita.

Opiskelijakunnan edustaja kertoi STTK:n järjestöfoorumissa jäsenhankinnan strategiasta. Opiskelijakunnat mieltävät jäsenyyden ensimmäiseksi asteeksi opiskelijat, joille opiskelijakunnat tuottavat ammattikorkeakoululakiin perustuvia palveluita, mutta jotka eivät ole liittyneet opiskelijakunnan jäseneksi. Jos opiskelijakunnat pystyvät tuottamaan lakisääteiset palvelut hyvin ja mielekkäästi, sen uskotaan tuovan opiskelijat jäseniksi.

Opiskelijakunnat pyrkivät siis luomaan mahdollisimman myönteisen käyttäjäkokemuksen ja uskovat sen tuovan jäseniä. Opiskelijakunnat eivät keskity vain jäsenten, vaan myös opiskelijoiden kokemuksiin – siis heidän, jotka eivät ole liittyneet jäseniksi.

Mitä yhtäläisyyksiä löydämme ammattiliittojen ja opiskelijajärjestöjen jäsenyyksissä? Voisivatko kaikki työntekijät olla ammattilittojen käyttäjiä?

Ammattiliitot eivät tuota lakiin perustuvia palveluita jäsenilleen. Liitot ja keskusjärjestö tuottavat suuren osan palveluista kaikille alallaan työskenteleville palkansaajille. Parannamme palkansaajien asemaa yhteiskunnassa vaikuttamalla esimerkiksi lainsäädäntöön ja neuvottelemalla työehtosopimuksia – aivan kuten opiskelijakunnat tekevät edunvalvontaa opiskelijoiden parhaaksi. Mitä jos ammattiliitot jatkossa kiinnittäisivät huomiota kaikkien alalla työskentelevien käyttäjäkokemukseen, ei pelkästään jäsenkokemukseen? Mitä jos liitot ajattelisivat, että jäsenyyden ensimmäinen aste on alalla työskenteleminen tai sillä opiskeleminen? Sen sijaan, että käyttävät nimitystä ”potentiaalinen jäsen” tai ”vapaamatkustaja”, miltä kuulostaisi ennakkojäsen tai esijäsen?

Miten liitot sitten selvittäisivät esijäsenten ja jäsenten kokemuksia? Ja miten liitot löytäisivät ytimen jäsenkokemukselle?

Mitä voisimme tehdä asialle?
– Keskeistä on ensin kartoittaa jäsenen ja esijäsenen kokemukset palvelumuotoilun keinoin. Käyttäjäkokemuksen ydintä voi tarkastella esimerkiksi teorian avulla (Klaus & Kuppelwieser). Lue lisää.
– Myös ammattiliiton palveluita tulee tarkastella palvelumuotoilun keinoin. Esimerkiksi Morvillen hunajakennomallin avulla voidaan selvittää käyttäjäkokemuksen laajuus ja hahmottaa palvelua ympäröivät tekijät.
– Tärkeintä on perehtyä selvitysten jäsenkokemuksiin ja myös uskoa niitä. Jäsenen kokemusta ei myöskään välttämättä aina voi selittää järjellä.
– Liiton toimintaa on kehitettävä tulosten perusteella ja yhteiskehittämisen menetelmän avulla. Työhön kannattaa kutsua laajasti liiton toimijoita, jäseniä ja esijäseniä. Tämän jälkeen pitää vielä uskoa menetelmän tuottaneen oikeat vastaukset.

Juska Kivioja
Kirjoittaja on STTK:n järjestöpäällikkö.

Ajankohtaista

16.5.2022

Kesätyöntekijä on työkaverisi

Lue
16.5.2022

SuPerin, Tehyn ja ERTOn kysely: Heikentyneet työolot ja pieni palkka syy hoitajapulaan yksityisellä hoiva-alalla

Lue
13.5.2022

Pron edustajisto: Vihreä siirtymä edellyttää yhteistyötä työelämässä

Lue
13.5.2022

Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi

Lue
13.5.2022

Liittokokouksen julkilausuma: Pelastustoimi tarvitsee rahaa lisätalousarviossa ja palkkaohjelmaa henkilöstövajeen taittamiseksi

Lue
13.5.2022

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Ministeriössä tehdään lakia, joka heikentää hoitoalan veto- ja pitovoimaa – SuPer vastustaa suunnitelmia syrjäyttää lähihoitajat hoidon tarpeen arvioinnista

Lue
13.5.2022

Miltä kuulostaisi ammattiliiton ennakkojäsen?

Lue
12.5.2022

Erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaaminen

Lue