Suomi on vielä vähäisten lakkojen maa – kuljemmeko kohti radikalismia?

Kirjoittaja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Työmarkkinat ovat kiistatta osa markkinataloutta. Työmarkkinaosapuolista työnantajalla on päätäntävalta työstä, työn ehdoista, työvälineiden käytöstä ja esimerkiksi siitä, kuka työvälineitä käyttää. Toinen työmarkkinaosapuoli, eli työntekijä on omaa neuvotteluasemaansa tasatakseen usein ammattiliiton jäsen. Ilman joukkovoimaa työntekijä olisi työehdoista ja palkoista sovittaessa käytännössä yksin. Yksittäisen työntekijän on aina joukkoa vaikeampi saavuttaa tai ylläpitää tasaveroista asemaa työnantajan kanssa. Työehtoihin pätee vanha viisaus, että yksin voi pyytää, mutta joukolla vaatia.  
 
Työtaisteluiden kustannukset voidaan laittaa mittakaavaan vertaamalla niitä esimerkiksi sairaspoissaolojen vuoksi menetettyihin työpäiviin. Sairaspoissaoloista aiheutuvat kustannukset ovat satakertaiset, mutta vaatimukset niiden vähentämisestä pääsevät vain harvoin lehtiotsikoihin.    

Työehtoihin pätee vanha viisaus, että yksin voi pyytää, mutta joukolla vaatia.  


Oikeus mennä lakkoon on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Työoikeudet ovat ihmisoikeuksia. Aidon neuvotteluaseman saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi sekä vaatimusten tehostamiseksi työntekijät voivat käyttää erilaisia painostuskeinoja. Lakko on yksi niistä. Tämä tosiasia on hyväksytty kaikkialla läntisissä demokratioissa. Sen suojana ovat kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukset, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö sekä demokraattisten maiden kansalliset perustuslait.    
 
Demokraattisissa oikeusvaltioissa työmarkkinoiden ristiriidat pyritään aina ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla. Sopimisen tuloksena on työrauha, joka luo vakautta koko yhteiskuntaan. Epädemokraattisissa maissa ristiriitojen ratkaisukeinoja ovat sanelu ja pahimmillaan väkivalta. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa. Esimerkiksi Puolan ja Unkarin kaltaisissa EU-maissa työoikeuksien kyseenalaistaminen on kulkenut rinnan muiden demokraattisten- ja ihmisoikeuksien rajoittamisen kanssa. Unkarissa tehtiin 2018 lakimuutos, joka antoi työnantajalle oikeuden teettää työntekijällä tarvittaessa 400 ylityötuntia vuodessa. Korvaus ylityöstä oli mahdollista maksaa kolmen vuoden viiveellä. Muutos perusteltiin työvoimapulalla.  
 
Työtaisteluihin ei Suomessa ryhdytä kevyin perustein. Lakko tai muu työtaistelu on viimekätinen ja vaativa keino edistää omia tavoitteita. Usein lakkoon tai työsulkuun päädytään, kun pitkät ja hankalat työehtosopimusneuvottelut ovat kariutuneet ja sovittelu epäonnistunut.  Tilastojen valossa puhetta niin sanotuista laittomista lakoista voidaan pitää tietoisena harhaanjohtamisena. Vuonna 2020 käytyjen työtaisteluiden syynä oli useimmiten alan työehtosopimusneuvotteluihin vaikuttaminen (93 %) seuraavaksi suurin syy olivat irtisanomiset tai niiden uhat. 

Työtaisteluihin ei Suomessa ryhdytä kevyin perustein.


 Suomalaiset työmarkkinat ja erityisesti sopimisen kulttuuri ovat olleet viime vuosina perustuksia ravistelevassa murroksessa. Toistaiseksi kehitystä pois neuvottelupöydistä ja yhteistyöstä, kohti hajaantumista ja mahdollisesti jopa radikalisoitumista, ovat viitoittaneet sisäisillä päätöksillään työnantajajärjestöt. Tie pois keskitetyistä ratkaisuista liittokohtaisiin ratkaisuihin näyttäisi nyt kääntyvän kohti talo- ja yksilötason sopimista. Työntekijöiden näkökulmasta kehityksen päässä ovat todennäköisesti pitkällä aikavälillä työehtojen heikennykset, vähintäänkin työmarkkinoiden entistä syvempi epätasa-arvoistuminen.  
 
Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja  
 

Ajankohtaista

28.1.2022

SuPerin Paavola Lähihoitajapäivänä 27.1.: Lähihoitajakoulutus täyttää 30 vuotta – osaamista voidaan hyödyntää monipuolisesti

Lue
27.1.2022

STTK: Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä

Lue
26.1.2022

Alueet tarvitsevat toimivaa osaamisyhteistyötä

Lue
25.1.2022

Ammattiliitto Pro ja Toimihenkilöliitto ERTO: työnseisaus taloushallintoalalle

Lue
25.1.2022

Hiilineutraali tulevaisuus kuuluu myös työntekijöille

Lue
24.1.2022

RIA: Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien asiantuntemukselle kysyntää tulevaisuudessa

Lue
24.1.2022

Onko mitään, mitä muuttotappiokunta voi tehdä?

Lue
24.1.2022

Ammattiliitto Pro asettaa ylityökiellon UPM:n paperiteollisuuden toimihenkilöille

Lue