Työnantajatkin lakkoilevat

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Suomessa yhteiskunnallisesti merkittäviä työtaisteluita on ollut lähes kaikilla vuosikymmenillä. Tällaisia lakkoja ovat olleet muiden muassa yleislakko 1956, teknisten lakko 1977, virkamiesten lakko 1984 ja hoitajien lakot 1995 ja 2007. Viime vuosina yhteiskunnallisesti merkittäviä lakkoja ei ole ollut, ellei sitten poliittisia mielenilmauksia oteta huomioon. Vuoden 2015 mielenilmaus oli tällainen, jossa palkansaajat osoittivat mieltään maan hallituksen toimia vastaan.

Myös työnantajat ovat jo 1970-luvulta lähtien järjestäneet ”lakkoja” joita kutsutaan työsuluiksi. Työsulku on järeä toimi, jolla työnantaja estää liittoon kuuluvien työntekijöiden pääsyn työhön ja keskeyttää palkanmaksun. Työsulkuja on ollut mm. rakennus-, kuljetus- ja finanssialoilla sekä metsäteollisuudessa.

Työsulku on järeä toimi, jolla työnantaja estää liittoon kuuluvien työntekijöiden pääsyn työhön ja keskeyttää palkanmaksun.

Työnantajien lakoista on merkittävin vuoden 2005 metsäteollisuuden järjestämä kuuden viikon mittainen työsulku. Työnantajaosapuoli otti työsulun käyttöön vastatoimena Paperiliiton järjestämille pistelakoille. Työnantajat painostivat Paperiliittoa työsululla suostumaan työehtosopimuksen heikennyksiin. Keskeisiä työnantajien vaatimuksia olivat juhlapyhäseisokeista luopuminen ja ulkopuolisen työvoiman käytön salliminen tehtailla. Näihin tavoittelemiinsa asioihin työnantajaosapuoli sai vain vähäisiä muutoksia huolimatta pitkästä työsulusta. Työsulku sen sijaan tiivisti palkansaajien yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. Palkansaajien yhteistyö ylitti eri maiden rajat, kun Ruotsissa paperityöntekijät kieltäytyivät tekemästä ylitöitä Metsäteollisuuden työsulun aikana. He katsoivat tärkeäksi tukea suomalaisia kollegoita. Suomalainen metsäteollisuus on kansainvälisesti niin merkittävässä asemassa, että mahdolliset työehtojen heikennykset täällä olisivat tulleet ajan myötä myös ruotsalaisten työntekijöiden nieltäviksi.

Myös viimeisimmällä työehtosopimuskierroksella nähtiin työnantajien käyttävän työsulkua omien tavoitteidensa ajamiseen muiden muassa metsäteollisuudessa. Tässä tilanteessa voi kysyä, että ovatko työnantajien koventuneet otteet työmarkkinoilla oire jostakin syvällisemmästä muutoksesta? Työsulku on tullut työnantajien työkalupakkiin yhtenä painostuskeinona, jolla he pyrkivät ajamaan itselleen tärkeitä tavoitteita työehtosopimusneuvotteluissa.

Työnantajan tavoite on työsululla heikentää työntekijöiden toimeentuloa ja tyhjentää ammattiliiton lakkokassaa. Työsuluilla on usein myös vaikutuksia muiden henkilöstöryhmien ja lähitoimialojen työntekijöihin, joiden työn tekeminen työsulun vaikutuksesta estyy. Nämä ns. jalkautetut eivät saa enää seitsemän päivän jälkeen palkkaa.

Joissakin EU-maissa työsulut ovat kiellettyjä

Eräissä EU-maissa työsulut ovat kiellettyjä. Tällaisia maita ovat mm. Kreikka, Portugali, Italia ja Ranska. Työsulut ovat kiellettyjä sen vuoksi, että lainsäätäjä on halunnut varmistaa neuvotteluosapuolten tasavertaisen aseman. Työnantaja ei voi painostaa neuvotteluissa työntekijäosapuolta uhkaamalla työpaikan sulkemisella ja palkanmaksun lopettamisella.

Työnantajan työtaisteluvalikoimaan kuuluvat myös neuvotteluista kieltäytyminen ja näennäiset neuvottelut työsulkujen ohella. Näistä työnantajapuolen ”lakko-oikeuksista” ei juuri puhuta yhteiskunnallisessa keskustelussa eikä niiden kustannuksia lasketa. Tasapuolisuuden vuoksi olisi tietysti paikallaan myös keskustella niiden oikeutuksesta ja kustannuksista.

Seppo Nevalainen, STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

21.10.2021

Ammattiliitto Pro: Telia jatkaa yhteistoiminnan järjestelmällistä heikentämistä

Lue
21.10.2021

Jokaisen on kannettava vastuuta toisista koronaviruksen voittamiseksi

Lue
21.10.2021

Ilmastonmuutos ja luontokato tukehduttavat maapallon

Lue
20.10.2021

Ammattiliitto Pro: Handelsbankenin tuettava murrostilanteessa henkilöstöään

Lue
20.10.2021

Terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on vahvuus, jota ei ole syytä romuttaa

Lue
19.10.2021

Nimitysuutinen: Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää EPSU:n sosiaali- ja terveysalan pysyvän komitean puheenjohtajaksi

Lue
18.10.2021

Vaikuta aluevaaleissa

Lue
15.10.2021

Kysymyksiä ja vastauksia aluevaaleista

Lue