Vuodenvaihteessa voimaan tulevia muutoksia etuihin ja maksuihin

Ansiotulojen verotus kevenee hieman 

Ansiotulojen verotus kevenee hieman ensi vuonna. Palkansaajan tuloveroasteikkoihin tehdään hintojen nousua vastaavat korotukset. Tämä säilyttää ansiotulojen verotuksen tason ennallaan, koska muuten ansiotason nousun vuoksi tuloverotus kiristyisi. 

Palkansaajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut alenevat ensi vuonna 0,36 prosenttiyksikköä, 2,04 prosentista 1,68 prosenttiin. Palkansaajan työeläkemaksu säilyy ennallaan, sairausvakuutusmaksut alenevat ja työttömyysvakuutusmaksu nousee hieman. Palkansaajan verotuksen pieni keventyminen johtuu sairausvakuutusmaksun alentumisesta. 

Keskipalkkaisella palkansaajalla (n. 3500 eur/kk) tämä tarkoittaa sitä, että käteen jäävät tulot kasvavat noin 85 euroa vuodessa. Tuloveroprosentti alenee 0,2 prosenttiyksikköä 30,7 prosentista 30,5 prosenttiin. Tämä lisää siis hieman palkansaajan ostovoimaa ensi vuonna. Palkansaajan ostovoiman kannalta on kuitenkin tärkein tekijä seuraavalla sopimuskierroksella sovittavat palkankorotukset. 

Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima lisääntyy myös työllisyyden parantumisen kautta, koska osa työttömistä pääsee työttömyysturvan sijasta palkkatulojen saajiksi. Suhdannepolitiikan näkökulmasta verotuksen keventäminen ensi vuodelle ei ole optimaalista, koska talous kasvaa nopeasti ja julkisessa taloudessa on edelleen melko suuri alijäämä. 

Asuntolainan korkovähennys pienenee 

Asuntolainojen koroista on ensi vuonna vähennyskelpoista enää 5 prosenttia. Vuonna 2023 asuntolainojen korkoja ei voi enää vähentää verotuksessa ollenkaan. Asuntolainojen korkovähennyksen leikkaaminen ei ole juurikaan tuntunut kotitalouksien asumiskuluissa, koska korkotaso on ollut jo vuosia hyvin matala. Asuntolainojen korkovähennyksen leikkaamisella on ollut tavoitteena hillitä kotitalouksien velkaantumista ja asuntojen hintojen nousua. Korkotason oletetaan jatkuvan matalana myös lähivuosina. Kotitaloudet selviävät lainojen asuntolainojen maksusta matalien korkojen ansiosta, vaikka korkojen verovähennystä ei enää olisikaan. 

Valtiovarainministeriön tiedote muutoksista

Työsuhdeautoissa kannustetaan vähäpäästöisiin autoihin 

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022–2025. Muutos koskee autoja, joiden mitattu CO2-päästö on alle 100 g/km. Käytännössä tämä tarkoittaa hybridi- ja kaasuautojen hankkimista bensiini- ja dieselautojen tilalle. 

Valtiovarainministeriön tiedote muutoksista

Kotitalousvähennykseen korotus 

Kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön vähennyskelpoista enimmäismäärää korotetaan 2250 eurosta 3500 euroon vuodessa ja korvausprosenttia korotetaan 40 prosentista 60 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen muutos koskee myös lämmitystapamuutoksia. Muutoksella kannustetaan kotitalouksia luopumaan öljylämmityksestä osana ilmastotoimia. Tältä osin muutos koskee vuosina 2022-27 tehtyjä lämmitysjärjestelmän remontteja. 

Valtiovarainministeriön tiedote muutoksista

Opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 

Opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja esitetään korotettavaksi määräaikaisesti 25 prosentilla ensi vuodeksi. Tulorajojen määräaikainen korottaminen parantaisi opiskelijoiden mahdollisuutta tehdä opintojen ohessa työtä ja täydentää opintotukea palkkatuloilla nykyistä enemmän. Tavoitteena on parantaa nuorten työllisyyden edellytyksiä ja opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä. 

Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta

Elinaikakerroin 2022

Elinaikakerroin on 0,94659. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1960 syntyneiden vuonna 2022 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,341 prosenttia. 

Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2022 alkavan työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. 

Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin, osittaisiin varhennettuihin vanhuuseläkkeisiin ja työuraeläkkeisiin.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin 

Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia. Työeläkeindeksi nousee noin 2,28 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.  

Palkkakerroin nousee noin 2,46 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Palkkakerrointa käytetään muun muassa tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. 

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta

Perhe-eläkkeisiin muutoksia 

Lapseneläkkeeseen parannuksia 

Työeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen päättymisikää nostetaan kahdella vuodella siihen asti, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä maksetaan lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole.  

Leskeneläke määräaikaiseksi 

Leskeneläke on jatkossa määräaikainen. Leskeneläkkeen kesto rajataan jatkossa kymmeneen vuoteen tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Keston rajaamista sovelletaan vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin leskiin, jos edunjättäjä kuolee lakien tultua voimaan. Lakimuutokset eivät siten koske maksussa olevia leskeneläkkeitä eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä. 

Myös avopuolisolle leskeneläke 

Jatkossa myös yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneelle avopuolisolle tulee leskeneläkeoikeus. Edellytyksenä on, että avopuolisolla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Leskeneläkettä maksetaan kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Yhteistaloudessa asumiselta edellytetään vakiintuneisuutta, eli yhteistalouden tulee olla jatkunut ennen edunjättäjän kuolemaa vähintään viisi vuotta. 

Työeläkevakuutusmaksut  

Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,85 prosenttia palkasta vuonna 2022. Maksu on 0,45 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2021, koska vuoden 2022 maksu sisältää vuonna 2020 voimassa olleen tilapäisen työnantajamaksun alennuksen ensimmäisen takaisinmaksuerän 0,45 prosenttiyksikköä.  

Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53-62 -vuotiaiden työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2021. 

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta

Työttömyysvakuutusmaksut 

Työttömyysvakuutusmaksuihin tulee 0,20 prosenttiyksikön korotus. Vuonna 2022 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,50 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 2,05 prosenttia palkasta. 

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta

Sairausvakuutusmaksut 

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,53 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2022. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,50 prosenttia. 

Työtulovakuutuksen työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,34 prosenttia vuonna 2022.  

Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,18 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 15 128 euroa. Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä jää alle 15 128 euron, päivärahamaksua ei peritä. Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,14 prosenttia vuonna 2022. 

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta

Sairausvakuutuslakiin muutoksia 

Sairausvakuutuslakiin lisätään säännökset kuntoutustarpeen, jäljellä olevan työkyvyn ja työssä jatkamisen mahdollisuuksien arviointia koskevista ajankohdista pitkittyneellä sairauspäivärahakaudella.  Nykyisen 30–60–90 -mallin lisäksi 150 ja 230 päivän kohdalle lisätään uudet tarkastuspisteet.

Työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista

Perusteettomat kilpailukieltosopimukset rajoittavat työntekijöiden mahdollisuuksia liikkua työmarkkinoilla, mikä jäykistää työmarkkinoita. Lakimuutosten tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia. Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta myös kilpailukieltosopimuksista, jotka ovat alle kuuden kuukauden pituisia.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue