TKI-panostusten nostaminen on erinomainen päätös

Kirjoittaja:

Antti Koskela

ekonomisti

Profiili

Parlamentaarinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöryhmä on päättänyt, että TKI-rahoitus pyritään nostamaan Suomessa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Asiasta tiedotettiin 13.12.2021.
Päätös on erinomainen.

STTK on jo pitkään vaatinut, että Suomi on saatava taas TKI-panostusten kärkeen. Mainittu neljän prosentin taso BKT:stä tarkoittaisi nimenomaan maailman kärkitasoa. Tämä tärkeä asia on mukana myös STTK:n vuonna 2019 julkaistussa elinkeinopoliittisessa ohjelmassa.

Päätöksellä on pitkä tausta. Suomi on aiemmin ollut tutkimusrahoituksen kärkimaita maailmassa, mutta asemamme on sittemmin surkastunut. Tähän liittyy keskeisesti Nokian romahdus – ja siten sen tutkimustoiminnan romahdus – mutta kyse on myös laajemmasta ilmiöstä. Nykyään esimerkiksi monet Aasian maat ovat kirineet Suomen ohitse.

Tutkimusrahoituksen lasku ollut huolestuttava suunta

Suomen kaltaiselle maalle tutkimusrahoituksen lasku on ollut erityisen huolestuttavaa. Yleisesti on nimittäin tiedossa, että Suomi ei pärjää massatuotannon hintakilpailussa, vaan on panostettava korkeaan laatuun ja osaamiseen. Se taas ei onnistu ilman mittavia tuotekehitys- ja innovaatiopanostuksia.

Asia on ollut pitkään tiedossa, mutta rahoituksen korjaaminen on ollut helpommin sanottu kuin tehty. Tilannetta on verrattu kattilassa hiljalleen kiehuvassa vedessä olevaan sammakkoon. Aina on ollut jotain akuutisti tärkeämpää, mihin on täytynyt panostaa rahaa.

Tehty päätös tulee vaikuttamaan rahoituksen tasoon vuodesta 2023 alkaen, siten että julkisia TKI-panostuksia lisätään 200 miljoonalla eurolla per vuosi. Yksityistä rahaa on tarkoitus tulla jokaisen euron päälle kaksi euroa. Logiikka kulkee niin, että kun julkinen sektori panostaa 200 miljoonaa vuosittain ja yksityinen sektori 400 miljoonaa, päästään tavoitetasoon vuoteen 2030 mennessä.

Mitään takeita tämän toteutumisesta ei ole, mutta yrityssektorin pitkäaikainen toive on ollut julkisten tutkimusrahojen tasonnosto. Lisäksi pitkäaikaiset tuotekehitysinvestoinnit tulevat houkuttelevammaksi, kun julkista rahaa tiedetään olevan jatkossa paremmin tarjolla.

Suomen kilpailukyvylle muutos on aivan keskeinen. Hellimme itsestämme mielikuvaa korkean teknologian maana, mutta mielikuvan pysyminen todellisuutena edellyttää myös tekoja ja resursseja.

STTK kiittää hallitusta ongelman havainnoimisesta ja konkreettisesta ratkaisusta – mikäli asia saadaan maaliin. Joka tapauksessa on hyvä, että eduskunnassa on parlamentaarinen yksimielisyys tutkimuspanostusten tärkeydestä.

Antti Koskela, ekonomisti, STTK

Ajankohtaista

28.1.2022

SuPerin Paavola Lähihoitajapäivänä 27.1.: Lähihoitajakoulutus täyttää 30 vuotta – osaamista voidaan hyödyntää monipuolisesti

Lue
27.1.2022

STTK: Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä

Lue
26.1.2022

Alueet tarvitsevat toimivaa osaamisyhteistyötä

Lue
25.1.2022

Ammattiliitto Pro ja Toimihenkilöliitto ERTO: työnseisaus taloushallintoalalle

Lue
25.1.2022

Hiilineutraali tulevaisuus kuuluu myös työntekijöille

Lue
24.1.2022

RIA: Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien asiantuntemukselle kysyntää tulevaisuudessa

Lue
24.1.2022

Onko mitään, mitä muuttotappiokunta voi tehdä?

Lue
24.1.2022

Ammattiliitto Pro asettaa ylityökiellon UPM:n paperiteollisuuden toimihenkilöille

Lue