Yhdenvertaisuus on valinta

Kirjoittaja:

Noora Koponen

kansanedusta (vihr)

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022. Alueita johtava valtuusto tulee koostumaan henkilöistä, jotka valitaan 23.1.2022 pidettävissä aluevaaleissa. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on työstetty vuosia. Uudistus tarvitaan, jotta jokainen saisi oikea-aikasemmin apua ja tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Samalla uudistus tavoittelee parempaa peruspalveluiden saatavuutta asuinpaikasta riippumatta, jonka myötä myös yhdenvertaisuus vahvistuu. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa on jo pitkään ollut paineta siksi, että kaikissa kunnissa ei ole saatavilla tarvittavia ammattihenkilöitä. Lisäksi palvelut ovat valitettavan usein aliresurssoituja, ja koronatilanne on entisestään heikentänyt tätä kokonaisuutta. Vielä haastavampi tilanne on vammaispalveluiden saatavuudessa ja oikea-aikaisuudessa. 

Hyvinvointialueille siirtyvät uudistuksen myötä sekä lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut, että vammaispalveluiden järjestämisvastuu.

Hyvinvointialueille siirtyvät uudistuksen myötä sekä lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut, että vammaispalveluiden järjestämisvastuu. Jälkimmäisen piiriin kuuluvat niin kuljetus- ja asumispalvelut, kuin tukihenkilö- tai muut yksilölliset sosiaalihuollon palvelut. Alueiden ei jatkossakaan ola välttämätöntä tuottaa palveluitaan yksin, vaan useampien alueiden voimat voidaan halutessaan edelleen yhdistää, jotta vaativia erityishuollon palveluita voidaan tarjota laadukkaasti. Yksityisellä ja kolmennella sektorilla on oma tärkeä roolinsa tämän kokonaisuuden luomisessa. 

Suurta huomioita on kuitenkin kiinnitettävä siihen, että palvelut ovat tulevaisuudessa entistä laadukkaampia, turvallisempia ja oikea-aikaisempia. Ei voi olla niin, että vaativan erityisen tuen palveluasumisyksikössä vammainen henkilö tulee pahoinpidellyksi tai kaltoinkohdelluksi osaamattomuuden tai valvonnan puutteesta johtuen, tai aliresurssoinnin tai johtamisen haasteista johtuen. Lisäksi työntekijä on sosiaalihuoltolain mukaan aina velvollinen ilmoittamaan epäkohdista ja olisi tärkeää, että ns. whistlebower-direkriivi tulis Euroopan parlamentissa hyväksytyksi. On välttämätöntä luoda kanava, jonka kautta työntekijällä olisi mahdollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista anonyymisti.  

Laadukkaiden ja turvallisten sosiaalipalveluiden turvaamiseksi suuri merkitys on siis sillä, ketkä näiden palveluiden järjestämisestä tulevat alueilla päättämään, ja mitkä tavoitteet halutaan priorisoida sekä toteuttaa. Meidän on onnistuttava huolehtimaan siitä, että ihminen ei jää yksin ja että myös läheiset saavat apua silloin kun sitä tarvitaan.On muistettava, että ylikuormitus palveluissa purkautuu tehokkaimmin silloin kun huolehdimme heistä, joilla itsellään ei ole voimia tai mahdollisuutta taistella omista tarpeistaan tai oikeuksistaan. Äänettömän kuuleminen, näkymättömän kohtaaminen ja unohdetun muistaminen ovat parhaita mittareita siinä, miten yhdenvertaisia todellisuudessa toisillemme olemme. 

Yhdenvertaisuuden tosiasiallinen toteuttaminen on haaste, ja ennen kaikkea valinta. 

Noora Koponen, kansanedustaja (vihr.) 

Ajankohtaista

27.1.2023

SuPerin Paavola Kansallisena lähihoitajapäivänä 27.1.: Laadukas lähihoitajakoulutus on merkittävä alan vetovoimatekijä

Lue
27.1.2023

Tehy: Lähihoitajapula heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta

Lue
26.1.2023

Pro ja ERTO ovat tänään 26.1. ilmoittaneet lakosta taloushallintoalalle

Lue
26.1.2023

ERTO ja Pro antoivat taloushallintoalalle lakkovaroituksen

Lue
26.1.2023

Suunnittelu- ja konsulttialalle ylityökielto ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen kielto

Lue
26.1.2023

Osaajapula ratkaistaan koulutuksen tasa-arvolla 

Lue
26.1.2023

Vihreä siirtymäkään ei osaamatta onnistu

Lue
25.1.2023

STTK kannattaa luottamusmiehen aseman vahvistamista lainsäädännöllä

Lue