Yhdenvertaisuus on valinta

Kirjoittaja:

Noora Koponen

kansanedusta (vihr)

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022. Alueita johtava valtuusto tulee koostumaan henkilöistä, jotka valitaan 23.1.2022 pidettävissä aluevaaleissa. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on työstetty vuosia. Uudistus tarvitaan, jotta jokainen saisi oikea-aikasemmin apua ja tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Samalla uudistus tavoittelee parempaa peruspalveluiden saatavuutta asuinpaikasta riippumatta, jonka myötä myös yhdenvertaisuus vahvistuu. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa on jo pitkään ollut paineta siksi, että kaikissa kunnissa ei ole saatavilla tarvittavia ammattihenkilöitä. Lisäksi palvelut ovat valitettavan usein aliresurssoituja, ja koronatilanne on entisestään heikentänyt tätä kokonaisuutta. Vielä haastavampi tilanne on vammaispalveluiden saatavuudessa ja oikea-aikaisuudessa. 

Hyvinvointialueille siirtyvät uudistuksen myötä sekä lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut, että vammaispalveluiden järjestämisvastuu.

Hyvinvointialueille siirtyvät uudistuksen myötä sekä lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut, että vammaispalveluiden järjestämisvastuu. Jälkimmäisen piiriin kuuluvat niin kuljetus- ja asumispalvelut, kuin tukihenkilö- tai muut yksilölliset sosiaalihuollon palvelut. Alueiden ei jatkossakaan ola välttämätöntä tuottaa palveluitaan yksin, vaan useampien alueiden voimat voidaan halutessaan edelleen yhdistää, jotta vaativia erityishuollon palveluita voidaan tarjota laadukkaasti. Yksityisellä ja kolmennella sektorilla on oma tärkeä roolinsa tämän kokonaisuuden luomisessa. 

Suurta huomioita on kuitenkin kiinnitettävä siihen, että palvelut ovat tulevaisuudessa entistä laadukkaampia, turvallisempia ja oikea-aikaisempia. Ei voi olla niin, että vaativan erityisen tuen palveluasumisyksikössä vammainen henkilö tulee pahoinpidellyksi tai kaltoinkohdelluksi osaamattomuuden tai valvonnan puutteesta johtuen, tai aliresurssoinnin tai johtamisen haasteista johtuen. Lisäksi työntekijä on sosiaalihuoltolain mukaan aina velvollinen ilmoittamaan epäkohdista ja olisi tärkeää, että ns. whistlebower-direkriivi tulis Euroopan parlamentissa hyväksytyksi. On välttämätöntä luoda kanava, jonka kautta työntekijällä olisi mahdollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista anonyymisti.  

Laadukkaiden ja turvallisten sosiaalipalveluiden turvaamiseksi suuri merkitys on siis sillä, ketkä näiden palveluiden järjestämisestä tulevat alueilla päättämään, ja mitkä tavoitteet halutaan priorisoida sekä toteuttaa. Meidän on onnistuttava huolehtimaan siitä, että ihminen ei jää yksin ja että myös läheiset saavat apua silloin kun sitä tarvitaan.On muistettava, että ylikuormitus palveluissa purkautuu tehokkaimmin silloin kun huolehdimme heistä, joilla itsellään ei ole voimia tai mahdollisuutta taistella omista tarpeistaan tai oikeuksistaan. Äänettömän kuuleminen, näkymättömän kohtaaminen ja unohdetun muistaminen ovat parhaita mittareita siinä, miten yhdenvertaisia todellisuudessa toisillemme olemme. 

Yhdenvertaisuuden tosiasiallinen toteuttaminen on haaste, ja ennen kaikkea valinta. 

Noora Koponen, kansanedustaja (vihr.) 

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue