Katse riittävään asuntorakentamiseen ja tulevaisuuden lähiöihin

Kirjoittaja:

Eveliina Heinäluoma

kansanedustaja (SDP)

Viime vuosina pääkaupunkiseudulla on käyty vilkasta keskustelua tasapainoilusta asuntorakentamisen määrän ja luontokohteiden säilyttämisen välillä. Tämä tulee olemaan kaupungistumisen myötä erityisesti pääkaupunkiseudun päätöksenteossa lähivuosina herkkää tasapainoilua. 

Meidän täytyy pystyä samaan aikaan vastaamaan asumisen kovaan hintaan, takaamaan osaavan työvoiman mahdollisuudet asua pääkaupunkiseudulla ja samalla turvaamaan lähiluonto.  

Arvioiden mukaan Helsingin asukasmäärä tulee kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana sadalla tuhannella asukkaalla. Asuntotuotannon tulee vastata tähän suureen kysyntään, jotta asuntojen hinnat eivät lähde nousuun kasvavan kysynnän vuoksi. Kaupungin tulee varmistaa, että kaikilla on varaa asua kaupunkiseudulla tuloihin katsomatta.  

Kaupungin tulee varmistaa, että kaikilla on varaa asua kaupunkiseudulla tuloihin katsomatta.

Kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi myös rakentaminen edellyttää vaikeita ratkaisuja. Paine rakentaa tehokkaammin ja korkeammalle kasvaa niillä alueilla, jotka otetaan rakentamisen piiriin. Näin pystytään turvaamaan arvokkaiden luontokohteiden säilyminen tulevaisuudessakin ja samalla mahdollistamaan riittävä asuntotuotanto. Kestävän tasapainon löytäminen edellyttää huolellisia selvityksiä ja tarkkaa kaavoitustyötä. Myös asukkaiden ääntä pitää kuunnella herkällä korvalla. Korkea rakentaminen ei sovi kaikkiin kortteleihin tai kaupunginosiin. 

Lähiöistä elämisen keskuksia 

Lähiöissä asuu Suomessa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä. Ne ovat kotialueita, joille jokapäiväinen arkielämä sijoittuu. Kasvavassa kaupungissa on tärkeää, että uusien kaupunginosien rakentamisen ohella pidetään huolta pitkän historian omaavien lähiöiden kehittymisestä.  

Pääkaupunkiseudulla monessa lähiössä rakennukset ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Vanhat ostarit kaipaavat uudistusta. Näitä alueita tulee uudistaa asukkaita kuunnellen. Uusien asuntojen rakentaminen on usein ainoa tehokas keino tuoda lisää niin yksityisiä kuin myös julkisia palveluja kaupunginosaan ja sitä kautta vahvistaa lähiöalueen kehittymistä. Lisäksi tulee varmistaa, että uudistettavilla alueilla palveluverkostosta, arjen viihtyvyydestä ja hyvistä julkisista liikenneyhteyksistä pidetään huolta.  
 
Kotialueeni Myllypuro on kehittynyt 2000-luvulla valtavasti ostoskeskuksen uudistamisen, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kehittämisen, puurakentamisen, lähipalveluiden kehittymisen sekä Metropolia ammattikorkeakoulun uuden kampuksen myötä. Myllypuron kehityksen suunnan muutoksesta on syytä olla ylpeä. Samalla pitää tiedostaa, että sen onnistuminen vaati monien eri toimien samanaikaista yhteisvaikutusta.  

Kuntapäättäjien pitäisi tavoitella työpaikkojen tasapuolista syntymistä kunnan tai kaupungin alueelle, myös lähiöihin.

Kuntapäättäjien pitäisi tavoitella työpaikkojen tasapuolista syntymistä kunnan tai kaupungin alueelle, myös lähiöihin. Julkinen sektori voi olla tässä suunnannäyttäjä sijoittamalla julkisia palveluja, kuten oppilaitoksia tai liikelaitosten pääkonttoreita myös keskustan ulkopuolelle. 

Myönteinen erityiskohtelu tasaa hyvinvointieroja 

Myönteisen erityiskohtelun rahoitus on tärkeässä roolissa alueiden kehityksen tasapainottamisessa. Sen avulla pyritään tasaamaan alueiden välisiä hyvinvointieroja esimerkiksi koulutuksen saralla. Heikosti pärjäävien alueiden kouluille tarjotaan lisäresursseja, joiden avulla nuoria voidaan tukea henkilökohtaisesti. Tästä on erittäin hyviä kokemuksia. Valitettavasti koulujen eriytyminen ei kuitenkaan ole pysähtynyt hyvistä kokemuksista huolimatta. Myönteisen erityiskohtelun rahoitusta tuleekin lisätä. Uusi keino tasata alueiden kehityseroja olisi myönteisen erityiskohtelun laajentaminen myös nuoriso-, kulttuuri- ja terveyskeskustyöhön.

Lähiöiden kehitystä ei saa päästää eriytymään voimakkaasti.  

Lähiöiden kehitystä ei saa päästää eriytymään voimakkaasti. Kaupunkien kehittyminen tasapainoisesti on kaikkien kaupunkilaisten etu. Tasa-arvoinen kaupunkikehitys luo pohjan myös hyvin toimivalle elinkeinoelämälle.  Pääkaupunkiseutu toimii koko Suomen talouden veturina ja siksi myös valtakunnan päätöksentekijöiden pitäisi olla kiinnostuneita seudun lähiöiden pärjäämisestä. 

Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja (SDP) 

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue