Alustatyössä toteutuu yrittäjän riski ilman yrittäjän vapautta

Kirjoittaja:

Sonja Tikkanen

STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja

Laskutuspalvelu Free.fi teki viikonloppuna raflaavan avauksen kevytyrittäjyyden puolesta. Sen mukaan vapaa työllistyminen on perusoikeus, joka puuttuu suomalaisilta.

On mahtavaa, että teknologia on tuonut meille joustavampia tapoja työntekoon.

On mahtavaa, että teknologia on tuonut meille joustavampia tapoja työntekoon. Se voi helpottaa esimerkiksi nuoren kynnystä saada elämänsä ensimmäinen työpaikka. Ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena ei ole kieltää tai edes vähentää yrittäjyyttä, vaan pitää huolta siitä, että jokainen työtä tekevä saa työstään kohtuullisen korvauksen.  

Alustatalouden ja kevytyrittäjyyden ongelma monesti on, että sillä yritetään hivuttaa yrittäjäriskiä työntekijälle tarjoamatta samaan pakettiin yrittäjälle kuuluvia vapauksia. Yrittäjäriskin korvauksena yrittäjän tulisi saada palkansaajaa korkeampi tuntihinta – vähintäänkin kattamaan sivukulut, jotka tavallisessa työsuhteessa työnantaja on jo ottanut huomioon ja maksanut työntekijän puolesta.  

Alustatalouden ja kevytyrittäjyyden ongelma monesti on, että sillä yritetään hivuttaa yrittäjäriskiä työntekijälle tarjoamatta samaan pakettiin yrittäjälle kuuluvia vapauksia

Kevytyrittäjyydestä on vaikeaa käydä yhteiskunnallista keskustelua, ennen kuin termi on kunnolla määritelty. Tällä hetkellä kevytyrittäjällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi sivutoimista toiminimiyrittäjää, laskutuspalvelun kautta keikkaa tekevää palkansaajaa tai verokortilla toimivaa freelanceria. Näillä kaikilla ryhmillä on erilainen asema oikeudellisesti ja verotuksessa. Free.fi käyttää esimerkkinä työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa Tiaa, joka tekee satunnaisesti työtä Wolt-kuljettajana saadakseen lisäansioita ja pitääkseen mielensä virkeänä. 

Wolt sai viime viikolla jälleen kerran työsuojeluviranomaisen päätöksen, jonka mukaan Wolt-kuljettajat katsotaan jatkossa työntekijöiksi, kunnes asiasta on hallinto-oikeuden päätös. Woltin mukaan kuljettaja tienaa yrittäjätulona keskimäärin 15,50 euroa tunnissa. Tästä yrittäjä maksaa itse mm. eläkemaksut, vakuutukset, lomat ja työvälineistä koituvat kustannukset.  

Kevytyrittäjyys voi siis olla erinomainen tapa kerätä lisätienestejä muiden tulojen päälle, mutta jos täysipäiväisellä työnteolla ilman vuosilomia ei pääse kohtuullisiin ansioihin, ei yrittäjyydessä ole mitään järkeä. Jo YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan: 

23. artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. 2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. 3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. 4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi. 

Wolt-kuljettajat voivat hyvin jatkaa yrittäjinä, kunhan heille maksetaan työstä yrittäjäriskin mukaisesti. Minun Suomeni on maa, jossa on kunnia-asia maksaa työstä elämiseen riittävä kohtuullinen korvaus. 

Sonja Tikkanen 
STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja 

Ajankohtaista

1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue
31.1.2023

SuPerin Paavola: Lääkäri-sairaanhoitaja-lähihoitaja-työparimalli helpottaisi työvoimapulaa hyvinvointialueilla

Lue
30.1.2023

Kehysbudjetoinnin kehittäminen

Lue
30.1.2023

Muutosjohtamisen verkkokoulutus Mutsi aukeaa 30.1.2023 – työelämän kehittämistä yli liittorajojen

Lue