Ilmastonmuutoksessa tarvitaan vahvoja sopeutustoimia

COP26 Glasgow_ ilmastonmuutos

Marraskuun Glasgow’n COP26-ilmastokokouksessa   keskustellaan aiempaa vakavammin päästövähennyksistä. Tosiasia on, että kuilu valtioiden nykyisten sitoumusten ja ilmastotavoitteiden välillä ei näytä kaventuvan, vaan poikkeuksellisen COVID-19 pandemian aiheuttaman laskun jälkeen päästöjen arvioidaan kasvavan uuteen huippuun. Tiedemiehet ovat arvioineet, että Pariisin sopimuksen lämpenemisraja saavutetaan jo 11 vuodessa. Ikävä kysymys on, onko 1.5 asteen tavoite enää relevantti? Joka tapauksessa ilmastonmuutoksen sopeutumistoimet ovat nyt entistäkin tärkeämpiä.

Glasgow’ssa on saatu aikaan jo ensimmäisellä viikolla vapaaehtoisia päästöjen vähentämiseen tähtääviä sitoumuksia. Metsien hävitykseen puuttuva, metaanipäästöjä leikkaava ja hiilen käytön lopettamista koskevat sitoumukset saatiin aikaan nopeasti, tosin monet isot maat eivät olleet allekirjoittajien joukossa. Keskustelussa ovat lisäksi uusiutuva energia, sekä ekosysteemien ja infrastruktuurien sopeuttaminen muutokseen. Yli sadan muun asian lisäksi, maiden pitäisi päästä yhteisymmärrykseen päästövähennyksien raportointitavasta, sekä kehittyville maille vuosittain osoitettavasta 100 miljardin dollarin ilmastorahasta, josta yhä uupuu noin 20 miljardia. Sitoumus-julistuksista on kuitenkin vielä kovin pitkä matka nollapäästöihin.

Työpaikoilla tarvitaan sopeutumissuunnitelmia

Palkansaajien näkökulmasta kysymys on kiireellisistä toimista työpaikoille. Tähän mennessä on tapahtunut hyvin vähän, muutamia ilmastointilaitteita on sentään saatu sairaaloihin helpottamaan kuumuudesta kärsiviä potilaita ja henkilökuntaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan politiikkalinjauksia ja konkreettisia toimia, joilla vähennetään, varaudutaan ja sopeudutaan ilmastonmuutoksen erilaisiin vaikutuksiin ja niihin liittyviin riskeihin. Tavoitteena on esimerkiksi vähentää ihmisiin kohdistuvaa vaaraa, taloudellisia vahinkoja, turvata yhteiskunnan toimivuutta ja kansalaisten työtä ja elämää. Sopeutumista tarvitaan kaikkialla, myös työpaikoilla.

Keskustelu sopeutumistoimista on vietävä jokaiselle ammattialalle, sillä vaikka päästöt loppuisivat nyt, ilmakehässä ne ovat vielä vuosikymmeniä lämmittämässä maapalloa ja aiheuttamassa sään ääri-ilmiöitä, ruokahuollon ongelmia, pandemioita ja ilmastopakolaisuutta. Varautuminen on vietävä työterveys- ja suojelusäännöksiin ja sisälle työsopimuksiin, sekä osaksi oppimista.

Sopeutuminen ei ole ilmaista, eikä edes kovin halpaa, mutta jos siihen ryhdytään heti, kustannukset saattavat pysyä aisoissa. Nykytilanteessa ei kannata vetkutella, vaikka valtioiden toimista päätellen se onkin suosittua. YK:n ympäristö-ohjelman sopeutumisen kustannuksia käsittelevä raportti The Adaptation Gap Report 2021: The Gathering Storm arvioi, että kuivuudesta, myrskyistä ja tulipaloista johtuvaan sopeutumiseen pelkästään kehittyville valtioille tulevat kustannukset ovat jopa kymmenkertaiset kuin nykyinen sopeutumiseen tarkoitettu rahoitus. Raportti myös toteaa, että COVID-19 pandemian taloudelliseen elvytykseen tarkoitettuja varoja ei käytännössä ole juuri kohdennettu vihreisiin sopeutumistoimiin.

Mitä palkansaajat hakevat Glasgow’sta?

Palkansaajille niin globaalisti kuin Suomen ammattiyhdistysliikkeelle, Glasgow’n ilmastokokous merkitsee mahdollisuutta sisällyttää työntekijöiden näkökulma keskusteluihin ja poliittisiin toimiin. Ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava siten, että kaikkiin toimenpiteisiin sisällytetään työntekijöiden reilun siirtymän politiikka ja siirtymän tarvitsemat toimet. Elinkeinopolitiikassa ja investoinneissa on kunnioitettava ja edistettävä ihmis- ja työelämän oikeuksia, ja pyrittävä nollapäästöiseen yhteiskuntaan, jossa on hyviä työpaikkoja.

Isäntämaa Iso-Britannia on esitellyt tähän huoleen vastaavan aloitteen , jossa tunnustetaan tarve työntekijöiden muutosturvaan ja perusoikeudet osana ilmastopolitiikan toimeenpanoa ja elinkeinojen murrosta. Aloite on erittäin tervetullut, ja ilahduttavaa on, että EU, ja esimerkiksi Ruotsi, on sen jo allekirjoittanut. Tätä kirjoittaessa Suomen allekirjoitusta vielä odotellaan.

Leila Kurki

Asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue